Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tullipolitiikka-Tulo- ja omaisuusvero
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Tullipolitiikka, tulliolojen
tarkoituksenmukaista järjestelyä
tarkoittava toiminta. Sen pääsuunnat ovat
vapaakauppa- ja suojelustullisuunnat.
Tullipäiväkirja, säädettyjen kaavain
mukaan tullikamareissa laadittava asiakirja,
johon merkitään tulevat ja menevät alukset,
niiden lasti, kannetut tullit j. n. e.
Tulliraja, raja, jonka yli mennessä
tavara tulee tullinalaiseksi. T. on
tavallisesti sama kuin valtakunnan raja.
Tulliselitys, tulli-ilmoituskirja,
tavaranomistajan tullikamarille annettava
ilmoitus tullikäsittelyn alaisesta tavarasta.
T:ia on annettava kolme kappaletta.
Tulliselvittely, toimitus, joka on
suoritettava, ennenkuin ulkomailta tuleva
alus saa purkaa lastinsa, tuloselvittely,
tai ulkomaille lähtevä alus saa jättää lähtösataman,
menoselvittely. Eräissä tapauksissa
ovat myöskin kotimaan satamien välillä kulkevat
laivat t:n alaisia.
Tullisääntö, 30/12 1887 annettu,
sittemmin useasti muutettu ja täydennetty
sääntö tullien kantamisesta.
Tullitariffi l. tullitaksa, verolaki,
jossa on määrätty, mitkä tavarat ovat
tullinalaisia sekä minkä yksikön mukaan
ja kuinka paljon niistä on tullia
suoritettava. Suomen tultua itsenäiseksi
annettiin ensimmäinen t. 26/3 1919. Sitä on
sittemmin vuosittain muutettu. Kysymys
uusitun ja pysyväisen t:n aikaansaamisesta
on parhaillaan vireillä.
Tullivarasto, julkinen tai yksityinen
varasto, johon maahantuotuja tavaroita
voidaan asettaa, kunnes ne lasketaan
vapaaseen liikkeeseen tai viedään maasta.
Tullus Hostilius, perintätarinain
mukaan Rooman kolmas kuningas.
Tulo on yksityistaloudelliselta
kannalta katsoen niiden taloudellisten
hyödykkeiden summa, joita taloudenpitäjä
saattaa määrättynä ajanjaksona käyttää
tarpeidensa tyydyttämiseksi. Kapitalistisen
tuotantotavan vallitessa eri t.-lajit
ovat seuraavat: työpalkat ja
liikeyritysten puhtaasta tuotosta lähtevät
tulot: pääomankorko, maankorko
ja liikevoitto. Lisäksi tulevat
persoonallisista palveluksista saadut t:t.
Tulo, produkti, kertolaskun (ks. t.)
merkitty tai suoritettu tulema. T. on
negatiivinen, jos negatiivisten tekijäin
luku on pariton, muuten positiivinen.
Tuloilmoitus. Kunnallisen
tuloverotuksen taksoittamisen ohjeeksi on
jokainen, joka on verovelvollinen kuntaan,
velvollinen kunnan taksoituslautakunnalle
antamaan kirjallisen ilmoituksen
tuloistaan. T. voidaan toimittaa asianomaiseen
paikkaan myös postitse (Laki 9/4 1919,
osaksi muutettu 20/1 1922 ja 21/12 1923).
vrt. Veroilmoitus.
Tulo- ja lähtökatselmus, katselmus,
joka toimitetaan maan vuokramiehen
luopuessa vuokra-alueesta ja uuden
vuokramiehen astuessa hänen sijaansa.
T.- ja l. toimitetaan samoin kruunun- ja
papiston- sekä lukkarin virkataloilla niitten
haltijain vaihtuessa, T.- ja l:n tarkoituksena
on tulijaan nähden todeta, missä
kunnossa vuokra-alue tai virkatalo on
hänen ottaessaan sen vastaan sekä
lähtijään nähden, missä kunnossa
luovutettava kiinteistö silloin on, onko
lähtijä velvollinen suorittamaan vaiko
oikeutettu saamaan korvausta.
Tulo- ja menoarvio, talousarvio,
budjetti l. rahasääntö on
arviolaskelma, joka an tehty jonkin
yksityistalouden tai julkisen yhdyskunnan
tiettynä tulevana ajanjaksona saatavista
tuloista ja suoritettavista menoista.
T.- ja m. on brutto-t.- ja m., jos
siinä tuloista ei ole vähennetty niiden
hankintakustannuksia eikä menoista niitä
tuloja, jotka ehkä asianomaisen menon
yhteydessä kertyvät, tai netto-t.- ja m.,
joka osoittaa vain ne tulo- ja menomäärät,
mitkä jäävät jäljelle, sittenkuin
mainitut vähennykset ensin on tehty.
Vakinaiseen t,- ja m:oon otetaan
sellaiset tulot ja menot, jotka säännöllisesti
uudistuvat joka varainhoitokautena;
ylimääräiseen t.- ja m:oon taas
otetaan epäsäännöllisesti sattuvat,
suuruudeltaan vaihtelevat ja usein
aivan odottamatta esiintyvät tulot ja
menot. Lisä-t.- ja m. on varsinaisen
t.- ja m:n lisäksi varainhoitokautena
laadittu t.- ja m. Valtion t.- ja m:sta
on säädetty v:n 1919 H. M:n 6:nnessa
luvussa sekä v:n 1928 V. J:ssä.
Kuntain t.- ja m:sta ovat säännökset 8/12 1873
asetuksessa kunnallishallituksesta
kaupungissa sekä 15/6 1898 asetuksessa
maalaiskuntain kunnallishallinnosta. vrt.
Valtiontalous, taulukko.
[Nevanlinna (1921).]
Tulo- ja omaisuusvero, valtiolle tulon
ja omaisuuden perusteella suoritettava
vero. Omaisuusvero on tässä
luonteeltaan enemmän nimellinen kuin
todellinen omaisuusvero ja tähtää siihen,
että omaisuudesta lähtevää, n. s.
vakautettua tuloa, koska se on
kantokykyisempää kuin työllä saatu tulo,
olisi verotettava ankarammin kuin
viimeksimainittua, T.- ja o. säädettiin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
