Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 885-886 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tulpaanipuu-Tunkelo

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Tulpaanipuu (Liriodendron tulipifera),
pohj.-amer. Magnoliaceæ-heimon puu, jolla
5 cm leveät, keltaiset tulpaanimaiset kukat
ja liuskaiset lehdet. Keski-Euroopassa koristepuuna.

Tulsa [təlsə], kaup. Yhdysvalloissa,
Oklahoman valtiossa, Arkansas-joen varrella.
Öljyn tuotantoa, 73,000 as.

Tulukset, tulineuvot, joihin kuuluu
piikivi, tulirauta, jolla siitä isketään
kipinöitä, ja taulaa (sytykkeenä).

Tulvat, jokien ja järvien veden nousu
yli tavallisten äyräidensä ja leviäminen
uomaa laajemmille alueille. Suomessa
sattuneiden suurten t:n (viimeaikaisista
suurimmat vuosina 1899 ja 1924)
pääasiallisina syinä ovat olleet edellisten
talvien suuret lumisateet. T:n suuruus
maamme päävesistöjen keskusjärvissä ja
Laatokassa käy ilmi seuraavista luvuista
(jotka ilmaisevat, miten paljon tulvavesi
oli keskiveden korkeutta ylempänä).

Järvi	Keskitulva cm	Korkein tulva 1899 cm 1924
Oulujärvi (Vaala) . . .	1912-23 57	133         102
Pyhäjärvi (Tampere) . . .	1885-1923 71	251         128
Päijänne . . .	1879-1923 45	191         115
Saimaa (Lauritsala) . . .	1848-1923 35	181         160
Laatokka . . .	1885-1923 37	138         178

— Myös maanjäristykset ja vedenalaiset
tulivuorien purkaukset voivat aiheuttaa
tuhoisia tulvia.

Tuma ks. Solu.

Tumultti (lat.), mellakka, meteli.

Tumulus (lat.), hautakumpu.

Tumööri (ransk.), kasvannainen.

Tun [tan], engl. tynnyri, 252 gallonia
viiniä, 216 gallonia olutta. vrt. Mitta.

Tunberg [tūnbärj], Sven (s. 1882),
ruots. historioitsija, Tukholman Korkeakoulun prof.
ja rehtori (v:sta 1927). Teoksia: „Sigismund och
Sverige 1597-98", „Norstedts världshistoria"-teoksen
päätoimittaja,

Tunbridge Wells [taribridž uelz],
kaup. Kaakkois-Englannissa, Lontoosta
kaakkoon. Terveyslähteitä. 37,000 as.

Tundra, arktisen vyöhykkeen
tasaisten alankomaiden yhteisnimitys:
erilaisia soita ja puuttomia sammal- ja
jäkälärikkaita varpukankaita sekä niiden
väliasteita. Kasvillisuus on matalaa ja
kitukasvuista etupäässä siksi, että routa
sulaa kesäisin maasta vain ohuehkosta
pintakerroksesta, T.-maisema on yksitoikkoista,
ruskeanvihertävää; vain jokivarsilla ja
kallioiden etelärinteillä on rehevämpi
kasvillisuus.

Tuneld [tū-], Erik (1709-88), ruots.
maantieteen kirjoittaja. Julk. „Inledning
til geographien öfver Sverige"; sen
7:nnessä painoksessa (1793-94) on
Porthanin kirjoittama Suomen maantiede.

Tungue l. Tungut, kunta Vienan
Karjalassa, Muurmannin radan länsipuolella.

Tunguska, 3 Jenisein lisäjokea:
Ala-T. (2,100 km), Keski- l.
Kivinen T. (1,300 km) ja Ylä-T.
l. Angara (2,200 km).

Tunguusit, altailaisiin kansoihin
kuuluva joukko pieniä, keskenään läheisesti
sukua olevia heimoja, jotka kalastajina,
metsästäjinä ja poronhoitajina asuvat
Itä-Siperiassa. T:eja ovat m. m. mantšulaiset.
Varsin, t. asuvat Amurinmaassa Tunguskan ja
Ohotanmeren välillä sekä Pohjois-Kamtšatkassa.

Tunicata, vaippaeläimet (ks. t.).

Tunika (lat.), roomalaisten käyttämä
paidantapainen alusmekko; kat. pappien
päällysvaippa.

Tunis, Tunisian pääkaup., maan
koillisosassa. Lukuisia moskeijoja.
Erilaista käsiteoll., jonka tuotteita
myydään basaareissa. 190,000 as.
(n. 80,000 eurooppalaista).

Tunisia, Tunis, Ranskan suojelusalue
Pohjois-Afrikassa Tripolitanian ja Algerian välissä;
125,130 km², 2,16 milj. as., enemmistö
arabialaisia ja berbereitä, eurooppalaisia n. 175,000
(joista ranskalaisia 71,000, italialaisia 90,000),
juutalaisia 55,000. Pääelinkeino maanviljelys:
vehnää, ohraa, kauraa, öljypuita, taateleita,
etelänhedelmiä. Etelässä ja idässä asuu paimentolaisina
arabialaisia. Kalastusta (sardiineja ja tonnikaloja),
metsänhoitoa (korkkitammia), vuorityötä (fosfaatteja
ja rautamalmia). Hallintoa hoitavat kotimainen
ruhtinas (bei), ransk. kenraaliresidentti ja
ministeristö. — T. on ollut foinikialainen siirtokunta,
roomalaisten valloittama 146 e. Kr., arabialaisten
valloittama 600-luvulla, merirosvovaltiona 1500-luvulta
1800-luvun alkuun. Kuulunut Turkkiin v:sta 1575 sekä
Ranskan suojelusalueena v:sta 1881.

Tunkelo, Eemil Aukusti (s. 1870),
alk. Ekman, kielentutkija, Helsingin
Yliopiston suomenkielen apulaisena v:sta
1923, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
sihteerinä 1910-27, Virittäjän päätoimittaja
1897-99 ja v:sta 1910. Pääteos: ,,Alkusuomen
genitiivin funktsioista".

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>