Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tupakkamonopoli-Tuppijuhla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
rajoitetulta viljelysalueeltaan. Seuraavat
tuotantoalueet ovat tärkeimmät: Yhdysvallat
(etenkin Virginia, Pohjois- ja Etelä-Carolina,
Kentucky, Tennessee ja Ohio), Kuba,
Santo Domingo, Brasilia, Kreikka,
Bulgaaria, Turkki, Sumatra, Jaava ja
Kaakkois-Kiina. — Siemenet idätetään ensin
lavassa tai kasvihuoneessa, taimet
istutetaan kentälle, lehtihankoihin
muodostuvat silmut ja kukkasilmut nypitään pois
ja lehdet poimitaan kasvettuaan suuriksi.
Sitten ne kuivataan kuivaushuoneissa ja
senjälkeen kasataan läjiin „hikoamaan",
s. o. käymisprosessin alaisiksi. — T:n
vaikuttava aines on nikotiini, jota
siinä on 1-5 % kuiva-aineesta, —
Sikareissa on sisinnä tav. useista eri
tupakkalaaduista leikattu ydin, tämän päälle
kierretään käärelehti ja sen ympärille
parhainta t.-laatua oleva päällyslehti.
Lajittelu toimitetaan päällyslehden värin
mukaan. Savukkeet l. paperossit,
jotka nykyisin valmistetaan melkein
yksinomaan koneilla, ovat hienoksi
leikatulla (tavallisimmin itämaisella tai
Virginiasta tuodulla) t:lla täytettyjä
silkkipaperitorvia, Paperi-imukkeisia
savukkeita käytetään pääasiallisesti vain
Pohjois- ja Itä-Euroopassa. Piippu-t.
kostutetaan ennen leikkaamista erilaisilla
kastikkeilla; sitä lähetetään kauppaan
myös päällyslehden ympäröimäksi nuoraksi
kierrettynä rulla-t:na. Puru-t:ksi
käytetään Virginian ja Kentuckyn t:aa.
Lehdet kostutetaan maustetuilla
kastikkeilla ja kierretään nuoraksi tai
puristetaan kaakuiksi. Nuuska on
kastikkeella käsiteltyä hienoksi jauhettua
(Virginian, Kentuckyn tai ruots.) t:aa.
— Maapallon vuotuinen t:n tuotanto
arvioidaan 1,5-1,7 milj. tonniksi. Eri
maiden tuotanto: Yhdysvallat 620,000
ton., britt. Intia n. 358,000 ton., Kiina
n. 113,000 ton., Venäjä 93,000 ton.,
Japani 71,000 ton., Kreikka 66,000 ton.,
Alankomaiden Intia 60,000 ton., Brasilia
59,000 ton., Turkki 48,000 ton., Italia
42,000 ton., Bulgaaria 41,000 ton.,
Filippiinit 41,000 ton., Algeria 27,000 ton.,
Saksa 22,000 ton., Kuba 21,000 ton.,
Santo Domingo 20,000 ton., Ranska
20,000 ton. T:n kulutus asukasta kohti
v:ssa oli 1925 Suomessa 1 kg, Ruotsissa
1,4 kg, Norjassa 0,9 kg, Tanskassa 1,8 kg,
Englannissa 1,3 kg, Hollannissa 3 kg,
Belgiassa 3,1 kg, Ranskassa 1,3 kg, Saksassa
1,6 kg. — T. vaikuttaa sisälmyshermostoon
kiihoittavasti, aiheuttaen vars.
tottumattomalle ruoansulatushäiriöitä,
sydämentykytystä, pyörrytystä y. m.
pahoinvointioireita. Tottuneellekin
tupakoitsijalle kohtuuton t:n-poltto aiheuttaa
ainakin nielukatarria. — T.-teollisuuden
jätteistä valmistetaan monennimisiä uutteita
(jofuroli, afitoksiini, insektisidi y. m.)
syöpäläisten karkoittamiseksi etupäässä
ruukku- ja ansarikasveista.
Tupakkamonopoli, valtion yksinoikeus
tupakkatavarain valmistamiseen, maahantuontiin
ja myymiseen. T:ia saattaa valtio itse hoitaa
(niin esim. Ranskassa, Italiassa, Itävallassa
ja Japanissa) tai vuokrata sen yksityisille
(esim. Ruotsissa, Espanjassa ja Portugalissa).
Tupakkaseura (saks. Tabaksgesellschaft),
iltaseurat, joita Preussin kuningas Fredrik
Vilhelm I piti lähimpien ystäviensä, ministeriensä
ja upseeriensa kanssa.
Tupakkasuostunta. Valtiopäiväin
myötävaikutuksella säädettynä verona
kantoi tullilaitos vanhastaan voimassa
olevan tullin lisäksi 1882-91 erityistä
t.-maksua maahan tuodusta tupakkatavarasta.
Tupakkateollisuus. Suomen ensim.
tupakkatehdas per. Turkuun 1731. V. 1926
oli Suomessa 9 tupakkatehdasta, niissä
2,056 työntekijää ja tuotteidenvalmistusarvo
377 milj. mk. Suurimmat tehtaat ovat
Rettigin ja Strengbergin (ks. n.).
Tupakkavalmistevero. Ansiotarkoituksessa
tehdyistä tupakkavalmisteista, joihin luetaan
myös savukepaperi, joka on tehty hylsyiksi tai
lehtisiksi, on siihen katsomatta, onko valmisteihin
käytetty tupakanvastikeainetta vai ei,
maksettava t:oa, joka on 30 % valmisteen
vähittäismyyntihinnasta, vero siihen
sisällytettynä. Tupakkavalmisteet, jotka
asianomaisen viranomaisen silmälläpidon
alaisina viedään maasta, ovat verosta vapaat.
T:n maksaa tuottaja ja ulkomailta
tuodusta tavarasta maahantuoja (Laki t:sta
21/12 1923; Valtioneuvoston päätös tämän
lain soveltamisesta 28/12 1923).
Tupi l. tupinamba, intiaanikansa;
asuu Brasiliassa, Paraguayssa, Boliviassa,
Argentiinassa, Tärkeimpiä heimoja guaranit,
tširigaanot (chiriguanos), jurunat.
Tuppijuhla, 1800-luvun alkupuolella
eräillä Etelä-Karjalan seuduilla
noudatettu kosimatapa: tytöt kulkivat
kirkolla määräpyhänä vyöllään tyhjä
tuohinen tai nahkainen puukontuppi, johon
tyttöön mielistynyt poika pisti puukon;
seur. perjantaina kosija meni tytön
kotiin vastausta saamaan ja jos
suostumuksen merkkinä puukko oli
peräseinässä, palasi hän toverin kanssa
kauppaa julkisesti vahvistamaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
