- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
905-906

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Turinsk-Turkki

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Turinsk [-i’-], pikkukaup.
Länsi-Siperiassa, Toboljskin kuvernementissa,
Toboljskista länteen. T:n piirikunnassa
asuu voguuleja.

Turismi (ransk.), matkailu, -harrastus.
Turisti. 1. Matkailija. — 2. Suomen
Matkailijayhdistyksen aikataulujulkaisu.

Turja, Terin ranta. ks. Kuollan niemimaa.

Turkestan, Turkmeenia,
laskujoeton aron tai erämaan luontoinen alue
Keski-Aasiassa Aral-järven ympärillä
Kaspianmeren ja Tienšanin välissä.
Asukkaita n. 7 milj.: kirgiisejä, sartteja,
uzbekkeja, tadžikkeja, venäläisiä,
turkmeeneja, tataareja. Elinkeinoja:
maanviljelys, karjanhoito, kalastus,
puuvillateollisuus. Vv. 1917-24 T. oli
itsehallinnollinen tasavalta; nyk. se jakautuu
seuraaviin itsehallinnollisiin alueisiin:
Kazakstan, Karakalpak, Kirgiisien tasavalta,
Turkmenistan, Uzbekistan, Tadžikistan, Pamir.
ks. myös Itä-Turkestan.

Turkikset, puvuiksi tai muotitavaroiksi
kelvolliset turkiseläinten nahat.
Arvokkaimmista turkiseläimistä mainittakoon
soopeli, hopeakettu, villahiiri l. tšintšilla
(chinchilla), rasvahäntälampaitten
kuolleina syntyneet karitsat (breitschwanz-
ja persiaaninahat), rämemajava (nutria),
orava, turkishylje (Beringinmeren
korvahylje), sinikettu, naali (valkokettu),
majava, merisaukko (kamtšatkalainen
majava), näätä, piisamimyyrä, skunkki ja
kärppä. Valmistustapojen ja värjäyksen
viime aikoina suuresti kehittyessä ovat
ennen verraten halpa-arvoisinakin
pidetyt nahat, kuten opossumin, tavallisen
ketun, kaniinin, jäniksen ja erilaisten
lammaslajien, tulleet hyvin kysytyiksi.
Useat nahkalajit saavat kauneutensa
vasta monien valmistusmenettelyjen
jälkeen, jolloin pitkät peitinkarvat
poistetaan ja ainoastaan tiheä pohjavilla
jätetään, tasoitetaan ja värjätään. Tällaisia
jalompien turkisten jäljitelmiä ovat
„sealpiisami", „sealkaniini" (seal = hylje),
„soopelinvärinen orava" y. m. — Suomen
tärkeimmät turkiseläimet ovat orava,
kettu ja kärppä. Vähemmässä määrässä
saukko, näätä, ilves, karhu, ahma, susi,
hylje, viime aikoina myöskin jänis, ovat
pyydystyksen kohteena. Viime vuosina on
meilläkin alettu kasvattaa varsinkin
hopea- ja sinikettuja erikoisissa
tarhoissa. Melkein kaikki maapallon
seudut tuottavat turkiksia, enimmin
kuitenkin Amerikka ja Venäjä, Siperia
mukaanluettuna. Suomellekin merkitsevät
turkistavarat melkoista tuloerää, tullitilaston
mukaan esim. 1925 ja 1926 n. 16 milj. mk.
— Nahat ovat sitä arvokkaampia, mitä
pitempää, tiheämpää ja kiiltävämpää
karva on. Talvinahat ovat sentakia
kalliimpia; saukoilla sekä useilla muilla
vedessä elävillä eläimillä on kuitenkin
yhtä tiheä nahka kautta vuoden.
Maailman turkiskeskuksissa, kuten Lontoossa,
Leipzigissä, New Yorkissa ja Saint
Louisissa myydään nahat suurissa erin
vuosittain määräaikaisissa
huutokaupoissa. Suomen turkiskeskus on
Rovaniemi, jonka markkinoilla (helmikuun
puolivälissä) ulkolaiset ostajat kilpailevat
kotimaisten kanssa maamme turkissaaliista.

Valmistustavoista lienee alunamenettely
tavallisin. Kuivatut nahat liotetaan
ja kaavitaan puhtaiksi ja parkitaan
alunalla ja suolalla, jonka jälkeen ne
puhdistetaan lämpimällä hiekalla tai
sahajauhoilla, Turkisten valmistuksessa ja
värjäyksessä on nyk. Saksa, varsinkin
Leipzigin seudut, etevin. Kun nahoista
valmistetaan vaatteita, leikataan ne
suikaleiksi tai kiiloiksi ja ommellaan yhteen
karvapuolelta näkymättömillä saumoilla.
Turkistavaroita säilytetään sopivimmin
viileissä, pimeissä huoneissa, ja on niitä
usein tuuletettava.

Turkin kieli ja kirjallisuus. Turkin
l. osmanin kieli kuuluu turk.-tat. kielten
eteläiseen ryhmään. Kansankirjallisims
on runsas. Korkeamman kulttuurin alalla
arabialaiset ja persialaiset ovat olleet
turkkilaisten oppimestareita. Huomattavin
runoilija on Baki (k. 1600). Pers.
vaikutuksen alaisuudesta Turkin kirjallisuus
vapautui vasta 1800-luvun puolimaissa;
vaikutukset tulevat nyk. Länsimailta.
Suosituin kirjailija on Kemal Bey
(1837-88).

Turkinpapu, salkopapu. ks. Papu.
Turkinpippuri ks. Pippuri.

Turkinpunainen, voimakas punainen väri.

Turkinpyy, peltopyy (ks. t.).

Turkinsaari, saari Suomenlahdessa,
Viipurin maalaiskunnassa. Kuuluu
Suomen valtiolle, jolle siirtyi sotasaaliina
Venäjän sotalaitokselta. T:ta on
käytetty Kronstatin pakolaisten
keskitysleirinä 1921-24 sekä väliaikaisesti
Karjalan pakolaisten sijoituspaikkana 1922.
Nyk. T. on puolustuslaitoksen hallussa,

Turkin sota, vv:n 1877-78 ven.-turk.
sota. ks. Turkki, historia.

Turkki, tasavalta Kaakkois-Euroopassa
ja Vähässä-Aasiassa. Euroopan T:iin kuuluu
maailmansodan aiheuttamien menetysten jälkeen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0497.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free