Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Turun linnalääni-Turun tuomiokirkko
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
vankka pyöreä torni n. s. rondeli liittyy
sen itäiseen kulmaukseen. Linnan vanha
osa lienee jo Valdemar-herttuan aikana
(1302-17) saanut ääripiirteiltään nyk.
laajuutensa, mutta vasta myöh.
rakennuskausien aikana kohosivat alk. vain
kahden kerroksen korkeuteen ulottuvien
kehämuurien laitoihin siipirakennukset
moinine huonekerroksineen. Lukuunottamatta
tornien ja siipirakennusten ylimpiä kerroksia
ja porrasrakennuksia, on tämä osa linnaa
keskiajan työtä. Sen sijaan on linnan
itäinen osa pääasiassa 1500-luvulla rakennettu,
jos kohta siinäkin on keskiajalla syntyneitä
osia, m. m. sen monikulmaiset tornit. Kustaa
Vaasa alkoi tätäkin linnan osaa
suuremmassa määrin laajentaa Juhana-herttuan
tarpeiksi, ja tämä saattoi n. s. uuden
linnan nyk. laajuuteen. Senkin ulkopuolelle
rakennettiin varustuksia ja talousrakennuksia,
jotka sittemmin ovat hävinneet. — T. l. on
ollut Ruotsin vallan tärkeimpiä valtalinnoja
Suomessa, Valtionhoitaja Kaarle Knuutinpoika
oleskeli linnassa 1441-42, ja 1556-63 Suomen
herttua Juhana siellä piti hoviaan. V. 1614
kuningas Kustaa II Aadolfin oleskellessa
linnassa se syttyi palamaan, ja tähän paloon
päättyykin sen varsinainen historia, Pietari
Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä ollessaan
asui linnan uudessa osassa, mutta vähitellen
koko rakennus rappeutui. Myöhempinä aikoina
on linnaa käytetty kruununmakasiinina ja
viinanpolttimona sekä lääninvankilanakin.
Nyk. sitä ylläpidetään muinaismuistona,
ja on siihen sijoitettu Turun Kaupungin
Historiallinen Museo.
Turun linnalääni, keskiajan
alkupuolella Suomen huomattavin hallintoalue.
Alk. siihen lienee kuulunut koko
Länsi-Suomi, myöh. Varsinais-Suomi.
Turun luostari, P. Olavin
luostari, dominikaaniluostari,
per. 1249, paloi 1537.
Turunmaa, Varsinais-Suomi.
Turun maanoikeus, per. luultavasti
1407. Se oli tarkoitettu etsikkokäräjien
tilalle korkeimmaksi oikeudeksi, jonka
kautta rahvaan valitusmatkat kuninkaan
luo tulisivat tarpeettomiksi. Lopetti
toimintansa muutamien vuosikymmenien
kuluttua.
Turunmaan Pankki, Turku,
osakepääoma 32 milj. mk., syntynyt 1923
Liikepankin (per. 1917) ja Suomen Vakuus
o.-y:n (per. 1919) yhteensulautumisesta.
Haarakonttoreita 7.
Turun rauha ks. Suomi, p. 489.
Turun Rautateollisuus- ja Vaunutehdas o.-y.
ks. Suomen Pultti- ja Konetehdas o.-y.
Turun ruotsalainen yliopisto (oik.
Åbo Akademi), alkanut toimintansa 1918,
omistaja säätiö „Stiftelsen för Åbo Akademi"
(per. 1917). Yliopistossa on viisi tiedekuntaa
(humanistinen, matemaattisluonnontieteellinen,
valtiotieteellinen, kemiallis-teknillinen ja
jumaluusopillinen), joiden lisäksi yliopiston
yhteydessä toimii ruotsink. kauppakorkeakoulu.
Vakinaisia professorinvirkoja oli 1/1 1928
akatemiassa 21, kauppakorkeakoulussa 5,
oppilaita kevätlukukaudella 1928 201.
Rahavarat nousivat 31/12 1927 n. 50 milj.
mk:aan, kirjastossa n. 150,000 nid.
Turun saaristo, Varsinais-Suomen
saaristo, Varsinais-Suomen edustalla
oleva saaristo, jonka Kihti erottaa
Ahvenanmaasta (ks. t.).
Turun Suomalainen Teatteri, per.
1918. Johtajana v:sta 1919 Vilho
Ilmari.
Turun Suomalainen Yliopisto, Turun
Yliopisto (ks. t.).
Turun Taideyhdistys, syntynyt 1891
Suomen Taideyhdistyksen Turun haaraosastosta,
Kauppaneuvosten Ernst ja Magnus Dahlströmin
Turun kaupungille 1904 lahjoittamasta
taidemuseosta se sai arvokkaan tyyssijan
taidekokoelmilleen ja taidekoululleen.
 |
Turun taidemuseo. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
