Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 925-926 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tuulensuosijat-Tuulet

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Tuulensuosijat, anemofiilit,
kasvit, joiden pölytys tapahtuu tuulen avulla.

Tuulet, ilman virtauksia, jotka
muodostuvat siitä, että eri seuduissa
vallitseva erilainen lämpötila saa aikaan
erilaisuuksia ilmanpaineessa, jolloin ilma
alkaa virrata korkeamman paineen
alueelta matalamman alueelle päin. Jos
jokaisessa maanpinnan kanssa samassa
suunnassa olevassa ilmakerroksessa
vallitsee suuremmalla, alueella sama
lämpötila ja kylmemmät ilmakerrokset ovat
alimpana, on ilmanpaine sama sekä
maanpinnalla että kussakin maanpinnasta yhtä
korkealla olevassa kerroksessa. Kun ilma
lämpiää jossakin kohden, niin se laajenee
ja pullistuu ylöspäin. Seurauksena on,
että lämmenneessä kohdassa jonkin
ilmakehässä olevan kerroksen (NN kuviossa)
yläpuolelle tulee enemmän ilmaa kuin
mitä on tasapainotilassa olevan paikan
yläpuolella samalla korkeudella, ja
paineen sama-arvopinnat kohoavat.
Tasapaino häiriintyy, ja ilma virtaa
ylempänä kylmempien paikkojen kohdille,
jonne siis alkaa vuorostaan keräytyä lisää
ilmaa. Tämä vaikuttaa puolestaan
ilmanpaineen kasvun ja sama-arvopintojen
nousun lähellä maanpintaa kylmemmissä
paikoissa sekä ilmavirtauksen maata pitkin
lämpimämpää paikkaa kohden, jossa
ilmanpaine on tällä välin alkanut laskea.
Näin muodostuu ilmavirtauksia,
konvektsionivirtauksia, lämpiämisen
yhteydessä. Täten syntynyt tuuli ei
kuitenkaan puhalla suoraan ilmanpaineen
korkeasta matalaan päin paineen laskun,
gradientin (ks. t.) suuntaan, vaan
poikkeaa siitä maanpinnan hankauksen
ja maan pyörimisliikkeen vaikutuksesta

Korkeampi Matalampi Korkeampi paine. paine. paine. Kylmempää Lämmintä Kylmempää Isobaaripinnat ja tuulen synty.

pohjoisella osalla maapalloa oikealle
(eteläisellä vasemmalle). Tällainen
virtausliike määritellään Buijs-Ballot’n
keksimällä baarisella tuulisäännöllä:
jos seisomme selkä tuulta vasten, on
matalan alue vasemmalla kädellä

Ilmakehän yleisen kiertoliikkeen kaavakuva pohjoisella pallonpuoliskolla.

hiukan eteenpäin, korkean oikealla
taaksepäin. Kuta suurempi on gradientti,
sitä voimakkaampana puhaltaa tuuli,
nousten syvissä mataloissa eli
sykloneissa (kykloneissa) myrskyksi ja
pyörteissä hirmumyrskyksi.
Voimakkaissa pyörreliikkeissä on
keskipakoisvoimalla suurempi vaikutus kuin
pyörimisliikkeen aikaansaamalla
poikkeuksella. Ylempänä maan pinnasta,
n. parin sadan m:n korkeudesta alkaen,
tuuli jo puhaltaa kohtisuoraan
gradienttia vastaan, s. o. isobaariviivojen
suuntaan, mutta maan pinnan epätasaisuudet
saavat aikaan hankausta lähellä sitä,
minkä takia tuuli kääntyy isobaarin suunnasta
enemmän tai vähemmän matalan keskusta kohden.

Maapallon pinnalla ja sitä ympäröivässä
ilmakehän pohjimmaisessa, n. 10 km vahvassa
troposfäärikerroksessa muodostuu
lämpöolojen erilaisuuden vuoksi yleinen
planetaarinen tuuli järjestelmä lämpimien
päiväntasaaja- ja kylmien napaseutujen välillä.
Päiväntasaajan seuduille virtaa ilmaa
molemmilta puolin pasaatituulina
(ks. t.), yläilmoissa käy sitä vastoin
virtaus tasaajalta poispäin antipasaatina
(ks. t.). Viimeksimainittu kääntyy kauempana
tasaajasta enemmän itään päin eikä pääse
etenemään kauas navoille päin, vaan laskeutuu
n. 30° leveydellä maanpintaa kohden muodostaen
vakinaisia korkean alueita ja tyyniä seutuja,

Täältä navoille päin muodostuu vaihtelevien
ilmavirtausten alue, jossa pohjoisella osalla
maapalloa lounaistuulet ovat vallitsevina.
Ilman kiertokulku tapahtuu tällöin etupäässä
säänhäiriöiden välityksellä, joten lämpimämpi
ilma pääsee vain hitaasti lähemmäksi napaseutuja.
Välistä voi kylmä polaarivirtaus pohjois- ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>