Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tykkimyssy-Tylsämielisten hoito
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
kanuuna, jolla ampuivat Pariisia 150 km:n päästä,
ja 42 cm:n mörssäri, jonka ammus painoi
lähes 1,000 kg. — Laiva- l. meri- ja
rannikko-t:t ovat pääasiallisesti 5-41 cm:n
kanuunoita, joista suurimmat kantavat yli
40 km. Rannikkotykistössä käytetään myös
kaarilaukaus-t:ejä. Esimerkkinä laiva-t:eistä
mainittakoon saks. 38,1 cm:n kanuuna,
joka itse painaa 83,800 kg ja ammus
760 kg, ammuksen alkunopeus 890 m ja
liike-energia alussa 30,680 metritonnia.
Suurimmat laivaston kanuunat ampuvat
laukauksen minuutissa, pienimmät 10-30
laukausta. Laiva-t:n tapaisia ovat myös
linnoitus-t:t.
Suomen armeijan tavallisimmat t:t
ovat kevyt kenttäkanuuna (paino
1,040 kg, kaliberi 7,62 cm, alkunopeus
589 m/sek., ammuksen paino 6,5 kg,
kantavuus 8,5 km), kevyt kenttähaubitsi
(paino 1,327 kg, kaliberi 12,19 cm,
alkunopeus 183-335 m/sek., riippuen
ruutipanoksen suuruudesta ja laadusta,
ammuksen paino 23 kg, kantavuus 7,7 km),
raskas kenttäkanuuna (paino 2,150 kg,
kaliberi 10,68 cm, alkunopeus 570 m/sek.,
ammuksen paino 16,4-18,4 kg, kantavuus
12,5 km), raskas kenttähaubitsi (paino
2,400 kg, kaliberi 15,24 cm, alkunopeus
335 m/sek., ammuksen paino 43,5 kg,
kantavuus 7,7 km). Vuoritykkejä on
kevyen kenttäkanuunan kaliberisia. Raskas
kanuuna on vanhamallinen 15,24 cm:n
kanuuna, jonka ammuksen paino on
32,8 kg, kantavuus 12 km. Rannikko-t:iemme
kaliberi on 15,2-30,5 cm; 30,5 cm:n
kanuunan alkunopeus on 850 m/sek.,
ammuksen paino 445 kg, kantavuus 33-40 km.
Paitsi näitä on armeijallamme vielä
erimallista vanhempaa tykistöä. — T:n
suuntaus (ks. t.) tapahtuu sekä
pysty- että vaakasuorassa suunnassa
hammaspyörälaitteilla. Tähtäyksessä
käytetään suoraan suuntaukseen diopteria,
kollimaattoria ja tähtäyskaukoputkea, Epäsuoraan
korkeussuuntaukseen käytetään joko
kulmantasaajaa (kvadranttia), kiinteää
matka-asteikkoa tai suuntakehää, joka on
jalustalle asetettu bussoli, millä mitataan
kulmia. Kaikki uusimmat tähtäyslaitteet
ovat optillisia. Nykyaikaisin on
kiertokaukoputki (ks. t.).
Tykkimyssy, kansanomainen naisten
päähine, jonka muodosti kankaalla (tav.
silkillä) verhottu ja kurenauhalla
varustettu kova paperikoppa („myssy") ja sitä
edestä reunustava pitsi („tykki"), vrt.
Kansanpuku II, p. 300. ks.
värikuvaliitettä Kansanpuvut, kuvat 2 ja 6.
Tykkivene ks. Sotalaiva
Tykky ks. Lumituhot.
Tykö ks. Teijon tehtaat.
Tyler [tailə], John (1790-1862),
Yhdysvaltain presidentti 1841-45. — Tyler,
Wat ks. Wat Tyler.
Tylli (ransk.), harsovaate, jossa on
pieniä, punomalla muodostettuja reikiä.
Tylli ks. Kurmitsat.
Tylor [tailə], Edward Burnett
(1832-1917), engl. etnologi. Pääteos:
„Primitive Culture" (1871), jossa ensimmäisenä
esittää seikkaperäisesti animismia.
Tylsistyminen, henkisten kykyjen
aleneminen, aivosolujen tuhoutumisesta
johtuvien mielisairauksien oire. Yleisin
näistä parantumattomista mielisairauksista
on nuoruuden t. (dementia
præcox l. schizophrenia). Tämä alkaa
tav. jo ennen 30 ikävuotta. Sen yleisiä
tuntomerkkejä ovat ajatustoiminnan
häiriytyminen, tunne-elämän supistuminen
ja koko persoonallisuuden muuttuminen.
Siinä ilmenee 3 päätyyppiä. N. s.
hebefreeninen muoto alkaa ilmetä ja
lapsuusiässä ja kehittyy vähitellen: sairas
käy yhä enemmän itseensä sulkeutuneeksi ja
ihmisaraksi ja hänen työhalunsa ja työkykynsä
vähenee — hänestä tulee tyhjäntoimittaja,
maankiertäjä tai rikollinen. Toinen ja yleisin
muoto on n. s. katatoninen, jonka
oireita ovat viettimäinen vastahakoisuus,
aiheettomat liikkeet, impulsiiviset teot,
raivostumistilat ja harha-aistimukset.
Kolmas, paranoidinen muoto ilmenee
vaihtelevina harhaluuloina ja -aistimuksina:
potilas luulee olevansa vainottu tai
pitää itseään hallitsijana, messiaksena
y. m. s. — Vanhuuden t. (dementia
senilis) alkaa tav. 60:nnen ikävuoden
jälkeen. Sen oireita ovat muistin ja
huomiokyvyn aleneminen, aiheettomat
mielialanvaihtelut, harhaluulot ja -aistimukset.
Potilas käy ärtyiseksi, itsekkääksi ja
epäluuloiseksi, sukupuolivietti voi kiihoittua,
siveellisyyskäsitteet höltyvät, lopulta
potilas ei tunne enää kotiaan eikä omaisiaan.
Tylsämielisten hoito. Suomessa
lasketaan olevan n. 10,000 tylsämielistä, mutta
valtion parantoloita on ainoastaan Perttulassa
(ks. t.) ja sen yhteydessä olevalla Ylänteen
tilalla sekä Laukaassa Kuhankosken tyttökoti,
joihin voidaan ottaa n. 150 hoidokkia. Sitäpaitsi
30 tylsämielistä hoidetaan Suomen Kirkon
Sisälähetysseuran hoitolassa Sortavalassa
V. 1928 on avattu Seinäjoella t. h.-laitos
Etelä-Pohjanmaan kuntien toimesta.
1/7 1927 annetun lain ja asetuksen mukaan
valtio antaa avustusta tämäntapaisten
laitosten perustamiseksi ja ylläpitämiseksi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
