Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Typpibakteerit-Türnpu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
enimmin levinneitä alkuaineita muodostaen
4/5 ilmakehästä sekä esiintyen
nitraateissa, esim. chilesalpietarissa. On
eläin- ja kasviruumiin perusaineita.
Kemiallisesti hyvin indifferentti; tav.
lämpötilassa ei muodosta yhdistyksiä.
T:n vety-yhdistyksiä on 5, näistä tärkein
amoniakki (ks. t.). T:n oksideja on myös 5,
t.-oksiduuli (ks. t.), t.-oksidi (NO),
väritön kaasu, joka hapettuu t.-dioksidiksi
(NO2), t.-trioksidi (N2O8), joka on
typpihapokkeen (ks. t.) anhydridi,
jat.-pentoksidi ,(N2O5), typpihapon (ks. t.)
anhydridi. Muista t:n yhdistyksistä
mainittakoon nitridit, t:n ja eräiden metallien
(maa-alkalien y. m.) sekä t:n ja eräiden
metalloidien (halogeenien, boorin)
yhdistykset, edelleen syaani (ks. t.). T:n
yhteyttämisestä ks. Yhteyttäminen.
T:n-pitoisista väkilannoitteista ks.
Amoniakkisuperfosfaatti, Chile-salpietari,
Kalkkityppi, Lannoitusaineet, Salpietari,
Väkilannoitteet.
Typpibakteerit, bakteerit, jotka
kykenevät yhteyttämään ilman vapaata
typpeä, esim. bakteroidit (ks. t.) ja
bakteeriryhmä Azotolacter (ks. t.). T:hin
luetaan usein myös ne bakteerit, jotka
aikaansaavat denitrifikatsionin ja
nitrifikatsionin. (ks. n.), sekä ne
mikro-organismit, jotka aiheuttavat lannassa
tapahtuvan amoniakkikäymisen.
Typpihapoke, salpietarihapoke,
HNO2, pysymätön yhdistys, hajoaa vedeksi
ja typpidioksidiksi, N2O3. Sen suolat,
nitriitit, ovat pysyviä; niitä syntyy
m. m. nitraatteja kuumennettaessa.
Typpihappo, salpietarihappo,
sievesi, HNO3, vastaa typen korkeinta
oksidia, N2O5. T:oa valmistetaan suurissa
määrin valurautaisissa retorteissa
käsittelemällä chilesalpietaria väkevällä
rikkihapolla; nykyjään myös ilman typestä.
T. liuottaa kaikki metallit, paitsi kultaa,
platinametalleja, tinaa ja antimonia,
jolloin syntyy t:n suoloja, nitraatteja.
On hyvin syövyttävää ja polttavaa;
sytyttää puun ja paperin y. m. palamaan.
Kaupan väkevä t. on väritöntä nestettä,
kiehuu 120,5°:ssa, om.-p. 1,41, pitoisuus 68 %.
Savuava t. sisältää typen oksideja ja
on näiden vaikutuksesta väriltään keltaisen
ruskeaa; om.-p. 1,4-1,5. T:lla on suuri
käytäntö kem. teollisuudessa.
Typpioksiduuli, sanottu myös
naurukaasuksi l. ilokaasuksi, typen alhaisin
happiyhdistys, N2O. Ylläpitää palamista.
Hengitettynä vaikuttaa huumaavasti, usein
herättäen hillittömän naurun. Käytetty
pienissä operatsioneissa huumausaineena.
Typpiryhmä, alkuaineiden jaksollisen
järjestelmän ryhmä, johon kuuluvat typpi,
fosfori, arsenikki ja antimoni.
Tyranni (kreik.), yksinvaltias;
sortovaltias, Kreikassa 600- ja 500-luvulla
e. Kr. käydyissä puoluetaisteluissa us.
joku yksityinen kansan avulla anasti
vallan. Tällaisia hallitsijoita sanottiin t:iksi;
sanaan ei alkuisin liity käsite sortovaltiaasta.
Tyree [tiri], Tiree, saari
Sisä-Hebrideissä Skotlannin länsirannikolla;
70 km2, 1,700 as.
Tyrgils Knuutinpoika (k. 1306),
Ruotsin marski ja valtionhoitaja Birger
Maununpojan alaikäisyyden aikana 1290-1302.
Teki 1293 ristiretken Karjalaan, jonne
perusti Viipurin linnan, sekä 1300 uuden
ristiretken Inkerinmaahan ja perusti
Nevajoen rannalle Maankruunun, jonka
venäläiset seur. v. hävittivät. T. K.
hallitsi tarmokkaasti, mutta joutui
panetteluiden uhriksi ja mestattiin. V.
Vallgrenin muovailema muistopatsas Viipurissa
(pystytetty 1908).
 |
Tyrgils Knuutinpojan patsas Viipurissa. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
