Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 945-946 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Työlakko-Työnseisaus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Työlakko, streikki, jonkin
työväenryhmän puolelta yhteisesti tapahtuva
työn keskeyttäminen, jonka tarkoituksena
useimmiten on saada voimassa olevat työehdot
parannetuiksi tai estää niitä huonontumasta.
Pääasiallisin lakon aihe on palkkakysymys. Paitsi
taloudellisia t:ja, voi myös olla valtiollisia,
jolloin niiden tarkoituksena on työväen
oikeudellisen ja yhteiskunnallisen aseman
parantaminen. — Suomessa oli 1926 72
työnseisausta (etupäässä lakkoja), jotka
kestivät 3,145 päivää. Vastaavasti oli
v. 1920 146 työnseisausta, jotka kestivät
3,201 päivää.

Työlakkovakuutus, vakuutuslaji, jolla
työnantaja koettaa suojella itseään niitä
taloudellisia vahinkoja vastaan, jotka
puhjennut työlakko tai työnsulku
aiheuttaa. Vakuutussopimusta laadittaessa
tehdään ero vars. lakkovahinkojen ja niiden
vahinkojen välillä, jotka voivat
ilmaantua lakon yhteydessä. Edelliseen luetaan
1) käyttämättä jäävien työaineiden
pilautuminen; 2) lakonkin aikana
suoritettavat liikekustannukset, kuten esim.
henkilökunnan palkat, vakuutusmaksut,
lainain korot, vuokrat ja verot; sekä
3) liikevoiton menettäminen, olipa siihen
syynä tuotannon väheneminen, ostajain
siirtyminen lakon ulkopuolelle jääneelle
kilpailijalle tai konjunktuuritappio sekä
hyvitykset, jotka liikkeenharjoittajan
täytyy maksaa ostajalle tilauksen
viivytetystä tai laiminlyödystä
suorittamisesta. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat
rakennusten, työkoneiden ja raaka-aineiden
tahallinen pilaaminen ja hävittäminen.
— Suomessa toimii v:sta 1910 Suomen
Työnantajain Keskinäinen Lakkovakuutusyhtiö
(pääkonttori Helsingissä), vakuutuskanta
n. 75 milj. mk.

Työläisolympialaiset, työväen
olympialaiset kisat (ks. t.).

Työmies, Helsingissä 1895-1918
ilmestynyt sos.-dem. sanomalehti, puolueen
pää-äänenkannattaja. Viimeinen
päätoimittaja Edv. Valpas-Hänninen.

Työmiesneuvosto. Venäjän vallankumouksen
puhjettua maalisk. 1917 perustettiin siellä
työ- ja sotamiesneuvostoja, joiden tehtävänä
oli vallankumouksen päämäärien toteuttaminen.
Muualla syntyneistä t:oista ks. Liikeneuvosto
ja Teollisuusdemokratia.

Työnantajajärjestöt. Suomessa on
keskusjärjestönä Suomen Työnantajain
Keskusliitto. Siihen kuuluivat 1926
seuraavat alaosastot:

Sähköjohtotyönantajain Liitto . . .	20	jäs.
Suomen Kirjansitomonomistajain Liitto . . .	21	„
Suomen Panimo- ja Virvoitusjuomateollisuuden Työnantajaliitto . . .	17	„
Suomen Rakennustyönantajaliitto . . .	31	„
Suomen Rakennusaineteollisuuden Työnantajaliitto . . .	22	„
Suomen Lasiteollisuuden Harjoittajan Liitto . . .	7	„
Suomen Graafillisen Teollisuuden Harjoittajain Liitto . . .	100	„
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto . . .	49	„
Suomen Paperi- ja Puumassateollisuuden Harjoittajain Liitto . . .	43	„
Suomen Putkijohtotyönantajain Liitto r. y. . . .	11	„
Suomen Jalkinetehtaitten Työnantajaliitto . . .	8	„
Suomen Lastauttajien Työnantajaliitto . . .	54	„
Suomen Sahateollisuuden Työnantajaliitto . . .	35	„
Suomen Tupakkateollisuuden Työantajaliitto . . .	6	„
Suomen Puuseppäteollisuuden Työnantajaliitto . . .	29	„
Yksityiset työnantajat . . .	9	„

Liiton ulkopuolella on Kutomateollisuuden
Työnantajaliitto (17 jäsentä).
Keskusliitto julkaisee kaksikielistä
kuukauslehteä „Työnantaja".

Työneuvosto, työkamari (ks. t.).

Työnjako merkitsee laajimmassa
mielessä sitä, että jokin osa yhteiskunnan
työtä annetaan erityisen henkilön tai
erityisen luokan suoritettavaksi Eri
säätyluokkien syntyminen perustuu
yhteiskunnalliseen t:oon. Talouden
alalla t. on joko ammatillinen tai
teknillinen. Edellinen ilmenee eri
ammatteina ja liikehaaroina sekä
itsenäisinä liikeyrityksinä,
jälkimmäinen siinä, että samassa liikkeessä
tuotantoprosessi jakautuu yksityisiin
itsenäisiin osaprosesseihin. Ammatillisen
t:n yhteydessä on myös huomattava
ammattien ja tuotantohaarain paikallinen
jako. Kulkuneuvojen valtava kehitys edisti
1800-luvulla kansainvälistä t:oa,
s. o. pyrkimystä siihen, että kukin maa
harjoittaisi vain sellaista tuotantoa, johon
sillä on parhaimmat edellytykset.

Työnmittaaja, työnmittari, sama
kuin dynamometri (ks. t.).

Työn Ritarit (engl. Knights of Labor),
amer. työväenliitto, räätäli U. S. Stevensin
perustama 1869.

Työnseisaus voi aiheutua joko työntekijöiden
aloitteesta (työlakko) tai työnantajan
(työnsulku). T:ten tarkoituksena on
pakottaa vastapuoli myönnytyksiin. Lainvastaisia
ne ovat vain siinä tapauksessa, että rikotaan sopimuksia.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>