Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 961-962 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tähtitieteelliset taulut-Täit

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

ko’ordinaatat: deklinatsioni (DS, pohj.
= +, etel. = —) ja tuntikulma (M’D,
aikamitoissa, länteen päin. b) Perustaso:
ekvaattorin taso, peruspiste: kevätpiste
(V), tähtit. ko’ordinaatat: deklinatsioni
ja rektascensioni (VD, lausutaan yleensä
aikamitoissa). 3) Perustaso: ekliptika,
peruspiste: kevätpiste, tähtit. ko’ordinaatat:
tähtit. leveys ja pituus. — Korkeuden
komplementti on zenitväli (ZS),
deklinatsionin komplementti napaväli
(PS). — T:n k:n lisäksi tarvitaan
tähden aseman määräämiseksi avaruudessa sen
absoluuttinen etäisyys, radiusvektori.

Tähtitieteelliset ko’ordinaatat.

Tähtitieteelliset taulut ovat
luetteloja taivaankappaleiden asemista eri
hetkinä y. m. tähtit. tärkeistä suureista.

Tähtitorni, tähtitieteellinen
observatorio, tähtit. kojeilla
varustettu tähtit. havaintoasema.
Nykyajan t:eista vanhimmat ovat Pariisin
(1667) ja Greenwichin (1675). Pulkovan
t. on vuodelta 1839. Euroopan
uudenaikaisimmat t:t ovat Meudonin ja
Potsdamin (n. 1870), Bergedorfin (Hampurin
lähellä, 1913), Babelsbergin (Berliini,
rak. maailmansodan jälkeen). Amerikan
etevimmat t:t, jotka kojeittensa puolesta
voittavat kaikki Euroopan asemat, ovat
Liekin Mount Hamiltonilla, Carnegien
Mount Wilsonilla, Harvardin yliopiston
Arequipan lähellä, Washingtonin
merenkulku-t., Harvardin Cambridgessa
(Massachusettsissa), Yerkesin Williams
Bayssa (Wisconsinissa). Muista t:eista
mainittakoon Kapkaupungin t. Suomessa
on t:ja Turussa (rak. 1819) ja Helsingissä
(rak. 1832).

Helsingin tähtitorni.

Tähtitulli, tullitariffin tähdellä
merkitty tulli, joita Valtioneuvostolla on
oikeus korottaa tai alentaa.

Tähtivalokuvaus, tähtitaivaan
kartoittaminen valokuvauksen avulla.
Suoritetaan erikoisilla kojeilla, n. s.
astrografeilla, joihin kuuluu kaksi
kaukoputkea, toinen tähtien liikkeiden
silmin seuraamista varten, toinen itse
valokuvausta varten. Työ on jaettu (v:sta
1887) 18:lle tähtitornille, niiden
joukossa Helsingin. Kunkin osalle tulee
n. 1,200 valokuvauslevyä. Luetteloa
varten valotetaan n. 3 min., tähtikarttaa
varten 1 tunti. Edelliseen saadaan
n. 2 milj. tähteä 11:nteen suuruusluokkaan
asti, jälkimmäiseen n. 30 milj. 13-14:nteen
suuruusluokkaan asti.

Tähtivuorokausi ks. Vuorokausi.

Tähtivuosi, sideerinen vuosi,
Auringon näennäinen kiertoaika Maan
ympäri kimtotähtiin verraten, 365 vrk.
6 t. 9 min. 9 sek.

Tähtiväli, parsek, se etäisyys,
jota vastaa 1 sekunnin parallaksi, n. 30
bilj. km, 3,26 valovuotta.

Tähtäinkompassi, bussoli (ks. t.).

Tähtäyslaitteet. Tähtäyslaitteena
käsiaseissa käytetään tav. jyvää ja avonaista
tähtäintä. Tavallisimmin määrätään
korkeussuunta tähtäintä nostamalla tai
laskemalla, sivusuunta taas jyvää siirtämällä.
Kehittyneempi on sellainen tähtäin, jota
voidaan siirtää sekä pysty- että vaakasuoraan.
Erikoisissa tarkkuuskivääreissä käytetään
diopteri- ja kaukoputkitähtäintäkin. Tykin
tähtäyslaitteista ks. Tykki.

Tähyslevy, himmeälasi-varjostin, joka
valokuvauskoneessa levyn paikalle sijoitettuna
näyttää, millaiseksi kuva tulee.

Tähystäjä, kulussa olevan aluksen
kannella tai mastossa oleva merimies,
joka pitää silmällä näkyviin tulevia
esineitä tai tapahtumia.

Täikärpäset (Pupipara), kaksisiipisten
lahkoon kuuluvia hyönteisiä, jotka
synnyttävät koteloitumisvalmiita toukkia.
Elävät loisina erilaisten eläinten ruumiin
pinnalla. T:ia ovat hevoskärpänen
(ks. t.), lampaassa elävä siivetön
lammaskärpänen (Melophaga ovina)
ja mehiläisen loinen, sokea ja siivetön
mehiläistäi (Braula cæca).

Täit (Pediculidæ), jyrsijäkorentoihin
(ennen nivelkärsäisiin, joskus myös
omaksi lahkoksi) luettuja pieniä,
siivettömiä loishyönteisiä, joilla on lyhyt,
sisäänvedettävä kärsä ja terävät kynnet
ja jotka imevät ihmisten ja imettäväisten
verta. Munat, saivaret, ovat suhteellisen
suuret, niistä kehittyy ilman muodonvaihdosta
täysimuotoisen näköinen hyönteinen.
— Päätäi (Pediculus capitis)
on 1-2 mm pitkä, elää etupäässä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>