Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 977-978 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ukonilma

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

noustua kyllin suureksi ilma tulee
sähkönjohtajaksi, ja tapahtuu sähkön
purkaus, salama, Tämä on kokoonpantu
us. yksityisistä purkauksista, joissa
sähkövirran suunta todennäköisesti
vaihtelee. Sen spektrissä ovat valaisevina
aineina typpi, happi sekä osittain vety.
Eri salamalajeista viivasalama tav.
on 3 km:iä lyhyempi, mutta väliin myös

Viivasalama iskee ukkosenjohdattimeen.

paljoa pitempi; sen kestävyys maahan
iskiessä on enintään 0,05 sek., mutta
pilvestä toiseen kulkiessa usein 1 sekunti
ja enemmänkin. Jännitysero n. 2 km
pitkän salaman päiden välillä lienee
n. 50-100 milj. volttia ja 0,001-0,03 sek.
kestävän kipinän kautta arvioidaan
purkautuvan n. 100 coulombin sähkömäärän.
Sähköenergia on vaihteleva, eräiden
laskelmien mukaan viivasalamassa n.
10-20,000 amperia, joskus enemmän.
Salaman yhteydessä kuuluva jyrinä
muodostuu ilman ensimmäisen laajentumisen
sekä sitä seuraavan supistumisen
aiheuttamana. Salaman melkoisen pituuden
takia saapuu ääni kuulijan korvaan sen
eri osista jonkin aikaa kestävänä
jyrinänä, joka kuuluu keskimäärin 16 km:n
päähän. Pallosalama on hitaasti
ja mutkitellen liikkuva, loistava kerä,
jonka sähköenergia on pieni, 4-15
amperia. Kun suuri osa pilveä purkautuu
samanaikaisesti tupsu- tai hehkuvalona,
muodostuu pintasalamoita.
Harvinainen on helmisalama, ryhmä
peräkkäisiä, nauhalta näyttäviä
valopisteitä. Salaman iskut tappavat
maassamme ihmisiä ja eläimiä 2-3 henkeä
miljoonaa kohden vuodessa. U:n
kulkunopeus on suuressa osassa
Eurooppaa n. 40 km tunnissa, kesällä ja
päivällä se on pienempi kuin talvella ja
yöllä. — Erotetaan seuraavanlaisia u:ja:
1) Lämpöukkoset johtuvat
alimpien ilmakerrosten voimakkaasta
lämpiämisestä helteisinä kesäpäivinä, jolloin
nämä ilmakerrokset vähäisestäkin syystä
murtautuvat ylöspäin ja muodostavat
mahtavia pilviä ja rankkoja sateita,
joiden jälkeen sää ei kylmene. Salama
iskee tällöin usein maahan. 2) Rintama-
l. pyörreukkoset esiintyvät
matalapaineiden reunamuodostumissa. Ne
ovat laajempia, nopealiikkeisempiä ja
päivän- tai vuodenajoista vähemmän
riippuvaisia kuin lämpöukkoset, ja niitä
seuraa säänmuutos. Tähän ryhmään
kuuluvat meillä kylmän vuodenajan ukkoset.
3) Vyörymyrsky-ukkoset esiintyvät
samannimisissä sääilmiöissä, joita
muodostuu selväpiirteisten, pitkien ja
kapeiden ilmanpainesolien yhteydessä.
Kylmä ilma tunkeutuu myrskyn
voimalla ja puuskaisena lämpimän ilman
alueelle, saa aikaan lämpimän ilman
rajun nousun, äkillisen pilvenmuodostuksen
ja sateita. Ilmakerrokset ovat
kylmän rintaman päässä osittain
pyörreliikkeessä vaakasuoran akselin ympäri.
Ilma jäähtyy kovasti rajuilman aikana.
4) Kylmien ja lämpimien alueiden
rajakohtien ukkoset muodostuvat
lämpötilan katkokohtien yhteydessä,
silloinkuin kylmän ilman yläpuolella on
lämmin ilmavirtaus, tai kun kylmä
ilma kiilan tavoin tunkeutuu lämpimän
alueelle nostaen sen yläpuolelleen. Nämä
ukkosilmat eivät useinkaan ole missään
syy-yhteydessä matalapaineiden kanssa, —
Ukkosilmojen lukuisuus vähenee
päiväntasaajan seuduilta navoille päin,
kuitenkaan ei tasaisesti. Niitä on melkein
säännöllisesti joka päivä kuuman
vyöhykkeen tyynissä alueissa ja sadeaikana
kaikissa troopillisissa seuduissa.
Lauhkeassa vyöhykkeessä, muutamia
rannikkoseutuja lukuunottamatta, sattuu
enimmän u:ja kesällä. Lämpiminä kesinä on
joitakin u:ja napaseuduillakin (m. m.
Huippuvuorilla). Koska u:n edellytyksenä
on kostea, kohonnut ilma, tavataan
niitä harvoin vähäsateisissa erä- ja
aromaissa. Vähän on niitä myös
pasaatituulten keskialueissa valtamerillä.
Useimmat u:t sattuvat klo 3:n ja 6:n välillä
ip. Toinen ukkoskasauma on yöllä. —

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>