Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Unkarilaiset-Unkarin kieli ja kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
joukko uudistuksia, joiden kautta U.
kehittyi uudenaikaiseksi valtioksi.
Uudistuspuolueen johtajia olivat Széchenyi,
L. Kossuth ja myöhemmin Deák (ks. n.).
Ferdinand V (1835-48) suostui
Wienissä tapahtuneiden vallankumouslevottomuuksien
johdosta nimittämään U:lle ensim. kansallisen
vastuunalaisen ministeristön. Valtiopäivät
valmistivat uuden valtiosäännön, ja hallitsija
sen vahvisti, mutta kroatsialaiset ja romaanialaiset
vastustivat perustettavaa yhtenäistä U:n
valtiota, ja kroatsialaiset hyökkäsivät
U:iin. Unkarilaisilla oli aluksi
menestystä heitä ja itävaltalaisia vastaan,
mutta v:n 1849 alussa unkarilaisten oli
peräydyttävä Tiszan taakse ja hallitus
pakeni Debreczeniin. Uusi hallitsija
Frans Josef (1848-1916) julisti U:n
yhdistetyksi Itävallan monarkiaan, johon
unkarilaiset vastasivat erottamalla
Kossuthin ehdotuksesta Habsburgin suvun
U:n valtaistuimelta. Görgeyn johtama
unk. armeija sai voittoja itävaltalaisista,
ja Buda valloitettiin takaisin. Frans
Josefin pyynnöstä Venäjä tuli Itävallan
avuksi, ja unkarilaiset voitettiin.
Görgeyn oli antauduttava Világosissa.
Unkarilaisia kohdeltiin erittäin julmasti, U:n
valtiosääntö kumottiin ja U. muutettiin
Itävallan monarkian kruununmaaksi,
joiden joukkoon samalla korotettiin Kroatsia,
Slavonia ja Baanaatti. U:n kieltä
sorrettiin ja maata hallittiin kuin
valloitettua aluetta. Itävallan tappiot
Sardiniaa ja Preussia vastaan käydyissä
sodissa pakottivat keisarin tekemään
myönnytyksiä, ja 1867 uudistettiin v:n
1848 valtiosääntö. Itävalta-U:n
kaksoismonarkia muodostui, molemmilla mailla
oli oleva yhteinen hallitsija, armeija ja
ulkoasiainhoito sekä tulliyhteys.
Keskusvaltojen kärsittyä tappion
maailmansodassa U. itsenäistyi 1918; viimeinen
yhteinen hallitsija oli Kaarle (k.
1922). Pääministeriksi nimitettiin
ympärysvaltojen ystävä kreivi M. Károlyi,
joka tammik. 1919 valittiin väliaikaiseksi
presidentiksi. Kun hänen vakaumuksensa,
että ympärysvallat olivat U:lle suosiollisia,
osoittautui vääräksi, hän toivottomana luopui
vallasta ja luovutti sen ,,köyhälistölle".
Kommunistit ottivat hallitusohjat käsiinsä,
ja Béla Künin U:lle tuhoisa neuvostovalta
piti maata hallussaan maalisk.—elok. 1919.
Sinä aikana tsekit ja romaanialaiset
valloittivat suuria osia valtakunnasta ja
heti kommunistien kukistuttua
Budapestin. Arkkiherttua Joosefista
tehtiin valtionhoitaja, mutta kun
ympärysvallat kieltäytyivät neuvottelemasta
Habsburgin sukua olevan valtionpäämiehen
kanssa, oli hänen erottava. Vasta
marrask. 1919 pääsi amiraali Horthyn
johtama kansallinen armeija Budapestiin,
jossa romaanialaiset olivat viivytelleet.
Horthy valittiin valtionhoitajaksi
maalisk. 1920. Kesäk. 1920 U. pakotettiin
tekemään Trianonin rauha. Siinä se
kansanäänestyksettä menetti n. 2/3
alueestaan: Tšekko-Slovakialle Pohjois-U:sta
n. s. Slovakian ja siihen rajoittuvat osat
Pohjois-U:ia sekä lännessä Pressburgin
ympäristöineen, Romaanialle koko
Siebenbürgenin, Itä-U:n Grosswardeinin
länsipuolelle asti sekä suurimman osan
Baanaattia, ja Etelä-Slaavialle Kroatsian,
Slavonian ja Etelä-U:n Szegedin
eteläpuolelle asti sekä Itävallalle osan
Länsi-U:ia (Burgenland). Luovutettujen
alueiden mukana menetettiin 3,3 milj.
unkarilaista (1/3 kaikista unkarilaisista).
Maalisk. ja lokak. 1921 kuningas Kaarle
tuli U:iin vaatimaan takaisin
kruunuaan; jälkimmäisellä kerralla
hallitsijapari vangittiin ja luovutettiin
entente-valloille. Ympärysvaltojen
painostuksesta Kaarle julistettiin
menettäneeksi U:n kruunun, ja Habsburgien
perintöoikeus U:n kruunuun lakkautettiin.
V. 1922 U. otettiin Kansainliiton
jäseneksi. V:n 1924 alusta U. tuli
Kansainliiton finanssikontrollin alaiseksi,
ja on sen valtion raha-asioissa saatu
tasapaino aikaan. U:n kuningaskysymystä
ei vielä ole ratkaistu. Pääministerinä
on v:sta 1921 kreivi Bethlen. [Jalava-Kivekäs
(1910); Bán (1926); Suomen Suku II (1928).]
Unkarilaiset l. magyarit,
suom.-ugr. kansoihin (ks. t.) kuuluva kansa,
ent. Unkarin alueella 1920 yht. 9,8 milj.
Siitä asui Unkarissa (ks. t.) 7,1 milj.,
Tšekko-Slovakiassa 0,7 milj., Etelä-Slaaviassa
0,5 milj. ja Romaaniassa 1,5 milj.
Unkarin kieli ja kirjallisuus. 1. Kieli.
Unkarilaisten l. magyarien puhuma kieli
kuuluu suom.-ugr. kielikuntaan ja sen
ugrilaiseen ryhmään. Unkaria puhuu
äidinkielenään nyk., enemmän kuin
10 milj. henkeä, joista suurin osa asuu
vanhan, ison Unkarin alueella (ks. Unkari).
U. kielen murteet eroavat toisistaan verraten
vähän, joten kaikki unkarilaiset helposti
ymmärtävät toisiaan. Kirjakieli ei vielä ensi
vuosisatoinansa tietenkään ollut yleiskieltä,
jota sivistyneistö olisi puhekielenään käyttänyt,
sillä niihin aikoihin jokainen kirjoitti ja
puhui omaa murrettaan. Vasta vähitellen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
