Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1005-1006 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Upernivik-Upseerien opetuslaitokset

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Upernivik, tansk. siirtola (per. 1771)
Grönlannin länsirannikolla, Baffinin lahden
edustalla olevalla saarella (72° 47’ pohj. lev.).
N. 1,000 as.

Uplannin laki ks. Maakuntalait.

Upokas, sulatin, deegeli,
kapeapohjainen, liereä astia, jossa sulatetaan
metalleja, lasia y. m. U:t ovat rautaa,
grafiittia tai tulenkestävää savea;
laboratorio-u:t ovat posliinia, platinaa,
nikkeliä, hopeaa, piidioksidia.

Upokasteräs, upokkaissa
puhdistamista ja seosaineiden (wolframin,
kromin y. m.) lisäämistä varten uudelleen
sulatettu teräs. CRU-u. on varsinaisesti
upokkaassa melloitettua terästä:
takkirautaa ja rautamalmia sulatetaan yhdessä,
jolloin malmin happi yhtyy takkiraudan
hiileen, jolloin tuloksena on teräs.

Upokasuuni, upokkaissa tapahtuvaan
sulatukseen käytettävä uuni. U:t ovat
koksi- tai kaasu-uuneja.

Upolu ks. Samoan saaret.

Upotus, intarsia, taideteollisuudessa
toisen erivärisen tai -aineisen (puu-, marmori-,
lasi-, metalli-) kappaleen koristeellisessa
tarkoituksessa vajottaminen toiseen kovaan esineeseen,
kaiverrettuihin koloihin pinnan tasalle.

Upotuskaivo, uppokaivo, ks.
Perustus.

Upper ten (thousand) [apə- ten þauzənd]
(engl.), „ylimmät kymmenen tuhatta", yhteiskunnan
ylimmillä asteilla olevat, ylimystö.

Uppland, Uplanti, maakunta
Keski-Ruotsissa, Mälarin, Itämeren,
Ahvenanmeren ja Pohjanlahden välissä; 12,952
km², 642,000 as. Jakautuu Tukholman,
Upsalan ja Västmanlandin lääneihin.

Uppovaaka, areometri (ks. t.).

Uprava [-ā-] (ven.), virasto,
lautakunta.

Upsala, Uppsala, kaup.
Keski-Ruotsissa, Fyris-joen varrella.
Arkkipiispanistuin. Yliopisto (per. 1477,

Upsalan yliopisto.

Upsalan tuomiokirkko.

3,000 yliopp.), tuomiokirkko (Ruotsin huomattavin
goottilainen kirkko, per. 1287, vihitty 1435,
restauroitu 1885-93, us. hautakuoria),
linna. 30,000 as.

Upsalan kokous, Södermanlandin
herttuan Kaarlen (Kaarle IX:n) ja
valtaneuvoston kokoonkutsuma Ruotsi-Suomen
1593 pidetty kirkolliskokous, joka
vakiinnutti valtakunnassa evankeelinen uskon
liturgisen riidan jälkeen. Hyväksymällä
muuttamattoman Augsburgin tunnustuksen
Ruotsin kirkon tunnustuskirjaksi kokous
julisti luterilaisuuden valtionuskonnoksi.

Upsalan kummut ks. Vanhan
Upsalan kummut.

Upsala öd [öd] (ruots.), Ruotsin
vanhoissa laeissa kuninkaan, alk. Upsalan
kuninkaan, ylläpidoksi määrättyjen
tilojen yhteisnimitys.

Upseerien opetuslaitokset.
Opetuslaitoksia tasavallan puolustuslaitoksen
upseerien ammattikoulutusta varten ovat
Kadettikoulu, Reserviupseerikoulu ja
1924-30 Sotakorkeakoulu. Sen ohessa
voidaan upseereille antaa ammattiopetusta
tilapäisillä erikoiskursseilla.
Kadettikoulussa annetaan tarpeellinen
alkeiskoulutus vakinaisen väen upseereiksi
l. n. s. aktiiviupseereiksi aikoville,
Reserviupseerikoulun tehtävänä on
asevelvollisina vakinaisessa palveluksessa olevien
sotilaiden sekä tarpeen vaatiessa aliupseerien
kouluttaminen n. s. reserviupseereiksi (ks. t.).
Sotakorkeakoulussa annetaan upseereille ylempää
sotatieteellistä opetusta (Laki upseerien oppilaitoksista
4/7 1924; Asetus sotakorkeakoulusta 3/10 1924;
Asetus kadettikoulusta 3/10 1924,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>