Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1013-1014 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Urheiluennätykset-Urheilukalastus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

U:n kehityksessä ja asemassa on havaittavana
eräänlainen kiertokulku. Luonnonkansojen
keskuudessa kuuluu esim. juoksun, keihäänheiton
j. n. e. harjoittaminen nähtävästi jokaisen pojan
kasvatukseen vapaaksi mieheksi. Sittemmin on
jakaantuminen kastimaisiin yhteiskuntaluokkiin
ja ammattikuntiin ollut omansa
rajoittamaan u:n vapaiden ja sotilassäädyn
miesten erikoisoikeudeksi. Menettävätpä sen
jälkeen u:n niin sanoaksemme klassilliset
muodot, juokseminen, heittäminen ja
hyppääminen y. m., sodankäynnin
ammattimaistuessa ja käydessä tekniikaltaan yhä
raskaammaksi ja sidotummaksi, pitkiksi
ajoiksi suuren osan merkitystään myös
sotilaskasvatuksessa. Mutta uusimmalla
ajalla u. tulee uudelleen jokaisen
tehtäväksi ainakin nuoruusvuosina, tämä
osaksi vastavaikutuksena sen johdosta,
että aikakautemme teollistuminen on
yhä vähemmäksi supistanut työhön
kuuluvan liikunnan, osaksi sen johdosta,
että uusi sodankäyntitapa vaatii
yksilöltä entistä suurempaa liikkuvaisuutta,
rohkeutta, aloitekykyä ja kestävyyttä.

[Suomela, „Urheilun ja voimistelun
historia" I-II (1923-26); Pihkala,
„Urheilun opas" (1920); Mikkola, „Rata- ja
kenttäurheilun käsikirja" (1927);
Lahtinen, „Urheilutaito" (1927).]

Urheiluennätykset. Edellisellä sivulla
olevassa taulukossa esitetään tärkeimmissä
urheilulajeissa saavutetut maailman- ja
Suomen ennätykset.

Tuloksista muutamat eivät ole virallisia:
esim. 400 m:n juoksussa on ennätys 47,6
Liddell, Englanti, mutta Meredith on
juossut 440 yardia, siis n. 2 m pitemmän
matkan 47,4. Ritolan tulos 5,000 m:n
matkalla sisäradalla on 14.23,2. Kolehmaisen
maratonmatkan 42,194 km Antverpenissä
ei ole vieläkään tarkasti mitattu;
ennätys tällaisella maantiematkalla on
muuten aina hieman epätarkka. Tulokset
vastaavat todellisuutta ja muutamia
poikkeuksia lukuunottamatta, virallistakin
v:n 1927 ennätystaulukkoa. Luistelutulokset
eivät ole virallisia Suomen ennätyksiä, koska
ne on saavutettu ulkomailla.

Urheilujärjestöt. Maamme huomattavimmat
u. ovat Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto
(SVUL), per. 1905; Työväen Urheiluliitto (TUL),
per. 1919; Suomen Naisten Liikuntokasvatusliitto
(SNLL), per. 1921; Suomen Uimaliitto, per. 1906;
Suomen Palloliitto, per. 1907; Suomen Ratsastusliitto,
per. 1919; Suomen Nyrkkeilyliitto, per. 1921;
Suomen Ampujain Liitto, per. 1919.

Urheilukalastus. Tunnusomainen
urheilukalastajalle on koukkupyydys.

Rullavapa jännitettynä, alla lohiperho.

Yksinkertaisimmat ja yleisimmät ovat onki,
uistin ja pitkäsiima. Kehittyneempiä
u.-pyydyksiä ovat rullavapa ja
perho-onki. — Rullavavan osat ovat
vapa, rulla ja siima. Vavan tulee olla luja
ja joustava; siksi kelpaavat vain erikoiset
puulajit (kuten bambu, greenheart). Kuljetuksen
helpottamiseksi vavat tav. voidaan hajoittaa
2-4 osaan. Rulla, joka on metallista,

Virveliuistin, johon luonnollinen kalatäky kiinnitetään.

harvemmin puusta tehty, on vavan tyvipäässä.
Sille on kierretty erikoisesti valmistettu ohut,
mutta luja siima, joka kulkee vavan kyljessä
ja kärjessä olevien renkaiden kautta ja jota
ison lohen onginnassa usein tarvitaan toistasataa
metriä. — Virvelöimisessä käytetään

Lusikkauistin.

syöttinä joko luonnollista täkyä, keinotekoista
kalaa tai uistinta, joita on mitä
erilaisimpia valmisteita. Syötti, joka on
joko teräs- tai silkkisuoni- („gut"-)
perukkeella sidottu siimaan, heitetään
vavalla kauas onkijasta siiman juostessa
rullalta. Kun se on pudonnut veteen,
vetää onkija odottaen kalan tarttumista
sen takaisin kiertämällä siimaa rullalle.
Tätä kalastustapaa käytetään erikoisesti
hauen ja lohen pyynnissä. Tuottoisuutensa
tähden ovat merenrannikon ammattikalastajatkin
yleisesti omaksuneet tämän pyyntitavan.

Keinotekoinen kalatäky.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>