Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1029-1030 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Uudisarvo-Uushumanismi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

korkeita ja tuliperäisiä. Asukkaat
sotaisia, osaksi vielä ihmissyöjiä. Kahvin,
kopran ja rikin vientiä. Pääkaup. Port
Vila (Franceville) Fate- l.
Efate-saarella. Saaristo on Ranskan ja
Englannin yhteisen hallinnon alainen.

Uudisarvo, esineen hankintakustannusten
yhteinen määrä. U:oa käytetään lähtökohtana
laskettaessa rakennusten ja koneiden nykyarvoa (ks. t.).

Uudistalo, kruununtila, jota viljeltiin
maanviljelystilana ja jolla raivausaikana oli
suurempi tai pienempi verovapaus.

Uuksunjoki, Laatokan pohjoisosaan
laskeva, Soanlahden, Korpiselän ja
Suistamon pienistä järvistä alkava joki;
juoksee m. m. Salmenjärven ja Uuksujärven
läpi, on pitkän matkaa Salmin pitäjän
länsirajana. Tärkeimmät kosket Kivikulmankoski
ja Uuksunkoski.

Uukualuuri (6,000 henkeä), uukuambi
(15,000 henkeä), uukuanjama (50,000 henkeä),
uukulonkari (800 henkeä), amboheimoja,
joiden keskuudessa Suomen Lähetysseura toimii.

Uukuniemi, kunta Viipurin läänissä,
Keski-Karjalassa; 511,7 km², 6,254 as.
(1927).

Uumaja (ruots. Umeå), kaup.
Pohjois-Ruotsissa, Länsipohjassa, Uumajanjoen
varrella, 5 km sen suusta. Teoll.-laitoksia,
puutavaran vientiä. 10,000 as. — Venäläiset
polttivat U:n 1720.

Uumajanjoki (ruots. Ume älv), joki
Pohjois-Ruotsissa Länsipohjan eteläosassa.
Alkaa Norjan rajalta Ylä-Uumajanjärvestä,
juoksee 65 km pitkän, 2-6 km leveän
Suur-Uumajan järven lävitse, laskee
Uumajan kaupungin kohdalla Merenkurkkuun.
Suupuolessa matalikkoja. N. 380 km pitkä.

Uunilintu, pajulintu
(Phylloscopus trochilus), 12-14 cm pitkä,
selkäpuolelta har-maanvihreä, vatsapuolelta
vaalean kellertävä, tynnyrilinnun näköinen kerttujen
heimoon kuuluva varpuslintu. Rakentaa maahan
uuninmuotoisen pesän. Munia 5-7, valkoisia,
ruskeapilkkuisia. Laulu vienoa, surunvoittoista.
Yleinen koko maassamme.

Uunilintuja.

Uunipiimä, rahkapiimä, kokkeli
(ven. tvorog), tav. kuoritusta
maidosta erikoistavalla hapatettu piimä, josta
hera poistetaan lämpimässä uunissa seisottamalla,
kunnes maidon juustoaine (itse piimä) kokkeloituu,
minkä jälkeen hera erotetaan siivilöimällä. U.
sullotaan säilytettäväksi tav. puutynnyreihin
suolattuna tai tuoreena. Tärkeä tuote Venäjän
maitotavaramarkkinoilla.

Uuraansalmi, kapea salmi
Viipurinlahden suulla Uuraansaaren
pohjoiskärjen edustalla. Viipuriin kulkevien
suurten höyrylaivojen kulkuväylä. Sen
rannalla Uuras (ks. t.).

Uurainen, kunta Vaasan läänissä,
Pohjois-Hämeessä; 339,4 km², 3,420 as.
(1927).

Uuras l. Uuraa (ruots. Trångsund).
1. Kylä Uuraansaaressa Johanneksen kunnassa,
Viipurin ulkosatama. Puutavaranvientiä. Yhteiskoulu.
— 2. Rautatieasema, Viipurin-Koiviston radalta
Kaislahdesta lähtevän 12 km pitkän Uuraan radan
pääteasema, Johanneksen kunnassa, 30 km Viipurista.

Uurna (lat.), ruukku; kivestä, savesta
tai metallista valmistettu hautamalja,
jossa poltetun ruumiin tuhka
säilytetään; malja tai muu astia, johon
vaaliliput lasketaan; kookas maljakko.

Uurteisvalaat, ne hetulavalaat,
joiden ruumiin vatsapuolella on lukuisia
pitkittäisuur teitä ja joilla on selkäevä.
U:ta ovat m. m. sinivalas, sillivalas,
ryhävalas, lahtivalas (ks. n.).

Uusaste, kulman ja kaaren mitta,
suoran kulman ja vastaavan kaaren
sadasosa, lyh. merkki ^c. 1 u. = 100
uusminuuttia (’), 1’ = 100 uussekuntia (").

Uusdarvinismi ks. Polveutumisoppi.

Uusfilologia, n. s. uusien kielten ja
kirjallisuuksien, tav. vain germaanisten
(paitsi skand.) ja romaanisten, tutkimus.

Uusfilologinen Yhdistys, Helsinki,
per. 1887 (seurana v:sta 1891). Sen
tarkoituksena on edistää uusfilologian
tutkimusta ja samalla olla yhdyssiteenä
tätä alaa edustavien opettajien kesken.
Yhdistyksellä on kaksi julkaisusarjaa,
toinen tieteellinen „Mémoires", toinen
osittain tieteellinen, osittain
kieliopetusta käsittelevä aikakauslehti
„Neuphilologische Mitteilungen".

Uushumanismi, 1700-luvulla herännyt
kasvatusopillinen pyrkimys, joka asetti
päämääräkseen latinakoulun uudistamisen
panemalla enemmän painoa sisällykselle ja
kasvatuksen kellittävään puoleen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>