Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- V-Vaaka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
V
V, euroopp.-lat, kirjaimiston 22:s
kirjain. Roomal. lukumerkkinä V = 5.
Musiikissa V = violino, voce. Kemiassa V =
vanadiini, W = wolfram. Kompassissa W on
lännen (engl. west) merkki; fysiikassa v on
us. nopeuden merkkinä, V = voltti, W = watti.
v. a., lyh. sanoista väliaikainen.
Waadt, Vaud (ks. t.).
Waag (unk. Vág, tšek. Vah),
Tonavan lisäjoki vasemmalta, Tšekko-Slovakiassa.
375 km pitkä.
Vaahersalo, n. 7 km pitkä, 1-2 km
leveä asuttu saari Punkaharjun
länsipuolella Punkaharjun pitäjässä.
Vaahtera (Acer), kaksisirkkaisia
puita ja pensaita. Lehdet tav. kourasuoniset,
liuskaiset, kukat vihreät tai keltaiset (joskus
valkoiset tai punertavat), huiskilossa, sarjassa
tai tertussa. Hedelmä isosiipinen, 2-lohkoinen
lohkohedelmä. Lehdet käyvät syksyisin hallaöiden
jälkeen korean värisiksi. Meillä kasvaa Etelä-
ja Keski-Suomen lehtoseuduissa luonnonvaraisena
sekä yleisenä puistopuuna metsä-v.
(A. platanoides), jonka lehdet ovat
 |
Vaahtera. Alinna kukkiva
oksa, ylh. vas. hedekukka,
keskellä hedelmä, oik.
kaksineuvoinen kukka.
|
sormihalkoiset ja jonka vihreänkeltaiset kukat
puhkeavat samanaikaisesti kuin lehdetkin.
— Metsä-v. viihtyy parhaiten lihavilla,
tuoreilla, syväpohjaisilla rinnemailla,
etenkin etelärinteillä. Syksyllä maahan
karisseet siemenet (oikeastaan lohkohedelmät)
itävät seur. keväänä. Aukealla paikalla v.
kasvaa hyvin tuuhealatvuksiseksi, tiheässä
metsikössä sille kasvaa suora, arvokas runko.
Nopeakasvuinen, jopa 20 m korkea. V. kukkii
(25-30-vuotiaana) touko-kesäkuun vaiheessa.
Puu on kovaa, kuivana kestävää ja
helposti kiilloittuvaa. Sitä käytetään
huonekaluihin, vaunuihin, sorvaukseen ja
soittokoneisiin, parkettilevyihin y. m.
sekä petsattuna kalliimpien puulajien
jäljittelyyn. — Puistopuuna viljellään
myös keski- ja eteläeuroopp. A.
pseudoplatanusta (jolla kukat tertuissa)
ja A. campestrea. Pohjois-Amerikassa
valmistetaan sikäläisen sokeri-v:n
(A. saccharinum) mahlasta, joka sisältää
2-4 % sokeria, suurin määrin v.-siirappia
ja v.-sokeria. Metsä-v:nkin mahla sisältää
runsaasti sokeria.
Vaahto, joukko ohuiden nestekelmujen
erottamia kaasukuplia. V:oa syntyy, kun
nesteeseen on lisätty jotakin ainetta,
joka alentaa sen pintajännitystä (esim.
saippuaa, valkuaisainetta).
Vaajakoski. 1. Koski. Leppävesi
purkautuu Päijänteeseen Haapakosken
kautta; viimeksimainittu on kolmiosainen,
joista alin on nimeltään V. (putouskorkeus
1,6 m, 3,733 hevosv.). Tästä saavat Suomen
Osuuskauppojen Keskuskunnan lukuisat tehtaat
käyttövoimansa.
|
Vaajakoski. Sähkövoima-asema.
|
— 2. Taajaväkinen yhdyskunta Jyväskylän
maalaiskunnassa, n. 2,500 as. Siellä
on Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan
harjatehdas, margariinitehdas,
marjanjalostuslaitos puutarhaviljelyksineen,
tulitikkutehdas, paperin jalostustehdas,
sahalaitos, puunjalostustehdas ja makeistehdas
y. m. — 3. Rautatieasema (ennen Haapaniemi)
Jyväskylän-Pieksämäen rataosalla, Jyväskylän
maalaiskunnassa, 8 km Jyväskylästä.
Vaajasalo, n. 6 km pitkä, 2-3 km
leveä asuttu saari Kallavedessä, Kuopion
pitäjässä, n. 5 km kaupungista itään.
Vaaka (Libra), eläinradan 7:s merkki
[stjärnmärket vågen] , johon Aurinko joutuu n. 23 p. syysk.;
myös tähtikuvio Skorpionin ja Neitsyen välillä.
Vaaka, punnitsemislaite, joko
vipulaite kappaleiden massan mittaamiseksi
tai jousilaite kappaleihin kohdistuvan
maan vetovoiman mittaamiseksi. Tav.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0572.html
