Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vaaliavustaja-Vaalisalaisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Presidentti. V. on joko vapaa, niin että
valitsijat saattavat mielensä mukaan
valita edustajansa vaalikelpoisten joukosta,
tai sidottu, jolloin vain ne voidaan
valita, jotka itse ovat asettuneet
vaaliehdokkaiksi. V:t suoritetaan tavallisesti
kirjallisella äänestyksellä, joka voi
tapahtua julkisesti, jolloin valitsija
vaalitilaisuudessa suullisesti ilmoittaa, ketä
hän äänestää, tai suljetuilla äänestyslipuilla
(salainen äänestys). Us. maissa on
käytännössä salainen äänestys, Suomessa m. m.
kansanedustajien ja kunnanvaltuutettujen
v:eissä, mutta julkinen papin-v:ssa.
Valittaessa on äänestettävä joko yhtä henkilöä
(yhdenmiehen v.) tai useampia
(lista-v.). V. ratkaistaan joko
enemmistö-v:lla, niin että se tai
ne ehdokkaat julistetaan valituiksi, jotka
ovat saaneet enemmän kuin puolet annetuista
äänistä tai ainakin enemmän ääniä kuin muut
ehdokkaat (tätä menettelyä noudatetaan aina
yhdenmiehen vaalipiireissä, mutta sitä
voidaan käyttää myöskin useampia
valittaessa; joskus toimitetaan uusi v. niiden
kesken, jotka ovat saaneet enimmin
ääniä, ks. Täytevaali), tai
vähemmistö-v:lla, joko niin, että
valitsija ei saa äänestää niin monta ehdokasta,
kuin on valittava edustajia (rajoitettu
äänestys), tai niin, että hän voi antaa
kaikki äänensä yhdelle ainoalle ehdokkaalle
sen sijaan, että hän äänestäisi useampia
(kumulatiivinen äänestys). Vähemmistö-v:n
edelleen kehittämisenä voi pitää suhteellisia
vaaleja (ks. t.).
Vaaliavustaja, vaalilautakunnan
ottama henkilö, joka edustajanvaalissa
valitsijan pyynnöstä avustaa häntä
tarpeellisten merkintäin tekemisessä
vaalilippuun.
Vaalikelpoisuus käsittää ne
ominaisuudet, jotka henkilöllä lain mukaan
täytyy olla, jotta hänet voitaisiin valita
johonkin valtion, kunnan tai muun
yhteisön virkaan tai toimeen.
Vaalilahjominen on olemassa, jos
joku hyvitystä vastaan luopuu
oikeudestaan käyttää oman mielensä mukaan
äänivaltaansa yleisissä asioissa. Sekä
sitä joka myy äänensä, että sitä joka
ostaa äänen, rangaistaan.
Vaalilait ks. Edustajanvaalit,
Kunnallisvaalit ja Tasavallan
Presidentti.
Vaalilautakunta, vaalivalmistuksia ja
vaalin toimittamista varten asetettu
lautakunta; siihen kuuluu puheenjohtaja
ja neljä jäsentä. Edustajanvaaleissa on
kaupungeissa maistraatti v:na.
Vaaliliitto, kahden tai useamman
valitsijayhdistyksen keskenään
muodostama liitto suhteellisissa vaaleissa,
Edustajain vaaleissa v:n muodostaminen
tapahtuu siten, että kukin
valitsijayhdistys tekee siitä ilmoituksen
vaalipiirin keskuslautakunnalle. Jos
kunnallisvaaleissa kahden tai useamman
ääniryhmän ehdokaslistoissa on sama
nimi ensimmäisenä, niin nämä
ääniryhmät muodostavat yhdistetyn ääniryhmän
(Vaalilaki 20/7 1906, 25-28 §; Kunnallinen
vaalilaki 27/11 1918, 30 §).
Vaalipakko, valitsijan laissa
määrätty velvollisuus ottaa osaa vaaleihin.
Vaalipiiri, alue, jonka vaalioikeutetut
asukkaat koko maan käsittävissä
vaaleissa, kuten kansanedustajanvaaleissa
y. m. äänestävät erityisenä ryhmänä,
joka on oikeutettu valitsemaan
edeltäpäin määrätyn luvun henkilöitä. —
Suomen vaalilain mukaan v:ejä on nyt
16, nim.: Uudenmaan läänin, Turun
läänin eteläinen ja pohjoinen, Hämeen
läänin eteläinen ja pohjoinen, Viipurin
läänin läntinen ja itäinen, Mikkelin
läänin, Kuopion läänin läntinen ja itäinen,
Vaasan läänin itäinen, eteläinen ja
pohjoinen, Oulun läänin eteläinen ja
pohjoinen sekä Lapin. 15 v:ssä
valitaan 199 edustajaa, jaettuina eri v:ien
kesken näiden hengillepantujen
asukkaiden lukumäärän mukaan, minkä jaon
Valtioneuvosto toimittaa joka 10:s vuosi.
Lapin v:ssä valitaan yksi edustaja.
Vaalipiispa, piispa, jota ei vielä ole
vihitty virkaansa.
Vaaliruhtinas, kuuriruhtinas
(saks. Kurfürst), ne Saks.-roomal.
valtakunnan ruhtinaat, joilla oli oikeus ottaa
osaa kuninkaanvaaliin. Tämä oikeus, joka
alkuisin kuului kaikille ruhtinaille,
pidätettiin „kultaisella bullalla" 1356
kolmelle hengelliselle ja neljälle maalliselle
ruhtinaalle, Mainzin, Trierin ja Kölnin
arkkipiispoille, Reinin pfalzkreiville,
Saksin herttualle, Brandenburgin
markkreiville ja Böömin kuninkaalle. V. 1623
siirrettiin v:n arvo Pfalzilta Baijerille;
lakkautettiin 1777. V. 1648 perustettiin
Pfalzille uusi vaaliruhtinaanarvo, 1692
Hannoverille ja 1803 m. m. Hessen-Kasselille,
joka piti sitä arvonimeä vielä Saks.-roomal.
valtakunnan lakattua 1806.
Vaalisaarna, vaaliehdolla avonaiseen
papinvirkaan olevan papin saarnalla ja
alttaritoimituksella seurakunnan
jumalanpalveluksessa suoritettavat
vaalinäytteet.
Vaalisalaisuus, valitsijan oikeus
salaisessa äänestyksessä (umpilipuilla) pitää
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
