Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1047-1048 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vaasa-Vaba Maa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Vaasa. Vasemmalla Hartmanin liikepalatsi.

(1927), lähes 1/2 ruotsink. — Mustasaari
oli jo keskiajalla tärkeä kauppapaikka.
Tänne perustettiin 1606 kaupunki, joka sai
nimen Ruotsin silloisen hallitsijasuvun
mukaan. V. sai tapulioikeudet 1765.
Kaupunki paloi 1852 ja siirrettiin nyk.
paikalleen 1862 (vrt. Vanha Vaasa).
Vv. 1855-1917 oli sen virallisena nimenä
Nikolainkaupunki. Vapaussodan
aikana V. oli valkoisen Suomen pääkaupunkina,
ja siellä jääkärit astuivat maihin 25 p.
helmik. 1918.

Vaasa, vaasalainen kuusipäiväinen
kokoomuspuolueen sanomalehti, perustettu 1902.

Vaasan hallitus, Vaasan senaatti,
vapaussodanaikainen, talvella 1918 Vaasassa
toiminut Suomen senaatti. Sen muodostivat
senaattorit H. Renvall, J. Arajärvi, A. Frey
ja E. Pehkonen sekä myöhemmin P. E. Svinhufvud
ja J. Castrén (ks. n.).

Vaasan hovioikeus, per. 1775. Sen
piiriin kuuluvat Vaasan ja Oulun
läänit sekä Kuopion läänistä Iisalmen,
Pielaveden ja Rautalammin tuomiokunnat.

Vaasan Höyrymylly o.-y. ks. Mylly.

Vaasan Jaakkoo, J. O. Ikolan (ks. t.)
kirjailijanimi.

Vaasan lääni käsittää Etelä-Pohjanmaan,
suurimman osan Keski-Pohjanmaata, Pohjois-Hämeen
ja koillisen Satakunnan. Jakautuu Ilmajoen,
Närpiön Korsholman, Lapuan, Pietarsaaren,
Kuortaneen, Laukaan ja Viitasaaren kihlakuntiin.
Pinta-ala (ilman vesiä) 38,328 km²,
572,237 as. (1927). V. 1920, jolloin läsnäolevan
väestön lukumäärä oli 456,178 henkeä, oli
suomenkielisiä 346,654 ja ruotsinkielisiä
109,341. Pääkaup. Vaasa.

Vaasan Läänin Maanviljelysseura,
per. 1863. Nyk. ovat sen alueella
Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan ja
Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseurat sekä
ruotsink. Österbottens Svenska
Lantbukssällskap.

Vaasan Osakepankki ks. Liittopankki o.-y.

Vaasan Puuvillatehdas o.-y., Vaasassa,
per. 1857, osakepääoma 10 milj. mk., työväkeä
800 henkeä.

Vaasan rata, Tampereen-Haapamäen-Seinäjoen-Vaasan
rata, 306 km. Haararatoja Vaasasta Vaskiluotoon ja
Vilppulasta Vilppulan satamaan. Rakennettu
1879-83. Haapamäellä liittyy siihen
Haapamäen-Elisenvaaran rata ja Seinäjoella
Kristiinankaupungin-Kaskisten rata.

Vaasantähdistö ks. Ritarimerkit,
III osa, p. 1263.

Vaašeni, kunta Aunuksen etelärajalla.

Vaasi (lat.), maljakko, koriste-esine,
joka tav. on leveyttään korkeampi. Antiikin
v:eillä tarkoitetaan muodoltaan vaihtelevia
saviastioita. Vanhimmat ovat n. v:lta 2000 e.
Kr. vrt. Saviteollisuus, Kreettalainen
kulttuuri (kuvia), Kreikkalainen
taide (kuva).

Vaatekoi ks. Koiperhoset.

Vaba Maa, työpuolueen pää-äänenkannattaja,
ilmestyy Tallinnassa v:sta 1919.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>