Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Valejalat-Wales
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Valejalat, tajuttomuuteen liittyvä
ruumiin elontoiminnan aleneminen siinä määrin,
että sydämen toimintaa ja hengitystä ei voida
tavallisin keinoin todeta, V., joka on joks.
harvinaista, esiintyy m. m. hysterian, suuren
verenmenetyksen, paleltumisen, sähköiskujen,
myrkytysten, hukkumisen ohella.
Valencia [-e’nþia]. 1. Samannimisen
provinssin ja ent. maurilaisen kuningaskunnan
(1031-1319) pääkaup. Espanjassa, Guadalaviarin
rannalla, 4 km sen laskusta Välimereen.
Tuomiokirkko 1200-luvulta, linna 800-luvulta,
rakennuksia maurien ajoilta. Yliopisto (per.
1410). Silkkiteoll., viinin ja
etelänhedelmien vientiä (Satamakaup. El Grao).
250,000 as. — 2. Kaup. Venezuelassa,
maan pohjoisosassa, kauniin laskujoettoman
V.-järven länsipuolella. Yliopisto.
Puuvillateollisuutta. Kahvin ja sokerin
vientiä. Satamakaupunki Puerto Cabello.
50,000 as.
Valenciennes [valāsie’n], kaup.
Pohjois-Ranskassa, Schelden varrella, läh.
Belgian rajaa. Lähistöllä hiilikaivoksia,
joiden vaikutuksesta V. on kehittynyt
suureksi teollisuuskeskukseksi (metalli-,
kemiallista ja kutomateoll.). Aik. kuuluisa
pitseistään. Huomattava taidekokoelma. 40,000 as.
Valens, Flavius (k. 378), Rooman
keisari, veljensä Valentinianus I:n
kanssahallitsija v:sta 364 (hallitsi
valtakunnan itäosaa). Areiolaisena sorti
oikeauskoista kirkkoa; sai surmansa
Adrianopolin läheisyydessä taistellessaan
länsigootteja vastaan.
Walensee [vālənz-], alppijärvi
Itä-Sveitsissä, St. Gallenin kantonin
etelärajalla; 423 m yli merenp., 151 m syvä,
23 km2. Laskee Zürichin järveen.
Valenssi (lat.), atomiarvo (ks. t.).
Valentia [vale’nšiə], 11 km pitkä
saari Irlannin lounaisrannikolla. Knight’s
Townin kylä on engl.-amer. sähkölennätinkaapelien
lähtökohta.
Valentinianus, Rooman keisareita.
— 1. V. I (321-375) hallitsi 364-375.
Antoi valtakunnan itäosan veljelleen
Valensille. Kävi sotaa germaaneja
vastaan. — 2. V. II (k. 392) tuli 375
veljensä Gratianuksen kera hallitsijaksi,
hallitsi Länsimaita; murhattiin. —
3. V. III (k. 455), Länsi-Rooman
hallitsija 425-455. Murhautti Aëtiuksen;
murhattiin.
Valentiniitti, keltainen tai harmaa
kivennäinen, antimonioksidia.
Valentino [-ī’-], Rudolph
(1895-1926), it.-amer. filminäyttelijä,
[Ullman (1927).]
Valentinus (k. 275), pyhimys, Terni’n
piispa. Pyhän V:n päivää (helmik. 14:s)
vietetään vars. Englannissa ikivanhoin menoin.
Valera, E. de, ks. De Valera.
Valera y Alcalá Galiano [-ē- i alkalā’
galjā’-], Juan (1824-1905), esp.
kirjailija ja poliitikko. V. on
nykyaikaisen esp. novellin luoja; etevä
kielenkäyttäjä. Teoksia suomen. „Kiusaus".
Valeriaana, virmajuuren (ks. t.)
juurakosta valmistettu tinktuura,
pääaineksena muudan haihtuva öljy
(valeriaanaöljy), joka sisältää m. m.
valeriaanahapon bornyyliesteriä. Käytetään
hermostoa rauhoittavana lääkkeenä.
Valeriaanahapot, neljä keskenään
isomeeristä rasvahappoa (ks. t.), kaava
C4H9. COOH. Nestemäisiä;
voimakastuoksuisia aineita, joiden suoloja
käytetään lääkkeenä. V:n esterit ovat
hedelmäntuoksuisia, käytetään hedelmäesansseina.
vrt. Valeriaana.
Valerianus [-ā’n-], Publius
Licinius, Rooman keisari 253-260. Otti 254
poikansa Gallienuksen kanssahallitsijakseen. Joutui
260 persialaisten vangiksi ja kuoli vankeudessa.
Valerius [-ē-], Johan David
(1776-1852), ruots. runoilija. Julk.
akateemisia opetusrunoelmia (,,Sanningen",
„Tålamodet") sekä suosittuja
seuralauluja (,,Visor och sångstycken").
Valéry [-rī’], Paul (s. 1871),
ransk. runoilija. Teoksia: hienostuneet ja
älylliset runokokoelmat „La jeune Parque",
„Charmes"; esseekokoelmia.
Wales [ue’ilz], Englantiin liitetty,
aikaisemmin itsenäinen ruhtinaskunta. Käsittää
samannimisen niemimaan Ison-Britannian länsiosassa;
19,366 km2, 2,2 milj. as. Vuorimaata;
kivennäisiä runsaasti: rautamalmia, kuparia, tinaa,
lyijyä ja kivihiiltä. Väestö kelttiläistä
(kymriläistä) alkuperää. Siihen on sekoittunut
anglosaksilaista ainesta, mutta se on säilyttänyt
vanhanaikaisia tapojaan ja jossakin määrin kelttiläisen
kielensäkin. Pohjois- ja keskiosissa on karjanhoito
(lampaita runsaasti) pääelinkeinona, etelässä Vuorityö ja
teollisuus. W. jakautuu 12 kreivikuntaan. Tärkeimpiä
kaupunkeja: Cardiff, Rhondda, Swansea, Merthyr
Tydfil. — Historia. W:n vanhimmat
asukkaat olivat kelt. kymrit. Kun
anglosaksit 400-luvulla valloittivat
Englannin, pakeni osa maan kelt. väestöä
W:iin, missä se sulautui kymreihin.
Walesilaisilla oli omat ruhtinaansa, jotka
ainakin 900-luvulla tulivat riippuvaisiksi
angls. kuninkaista. Myös Vilhelm
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
