Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Valtio-oikeus-Valtiovelka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
vientierät täyttävät määrätyt ehdot ja
ovat merkityt määrätyillä laatu- ja
alkuperämerkeillä (näistä ks. Juusto,
Voi) sekä tarkastaa maahan tuotavat
meijerituotteet (Laki 1/7 1927; Asetus
29/12 1927). vrt. Meijeriliike.
Valtio-oikeus, se osa
oikeusjärjestyksestä, joka koskee
valtiovallan käyttämistä. [Erich
(1924-25).]
Valtio-oppi, tiede, jonka kohteena on
valtio. Yleinen v. tutkii niitä
pysyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat
valtioelämässä, sekä niitä yleisiä
tarkoitusperiä, joihin valtio pyrkii. vrt.
Valtiotieteet.
Valtiopetos, rikos, joka sisältää
valtiovallan haltijan hallitsija-asemaan,
valtiomuotoon tai valtion alueeseen
kohdistuvan, valtion sisäisen rakenteen
järkyttämistä tarkoittavan teon (Rikoslaki
11 luku, muutettuna 21/4 1894 asetuksella).
vrt. Maanpetos.
Valtiopäiväjärjestys, perustuslaki,
joka sisältää säännökset kansaneduskunnasta.
Suomen ensimmäinen v. annettiin
15/4 1869; yksikamarisen Eduskunnan v.
annettiin 20/7 1906 ja sitä muutettiin
31/12 1917, 29/5 1918, 22/10 1918 ja 17/4 1919.
Se kumottiin nykyjään voimassa olevalla
13/1 1928 annetulla v:lla. —
Valtiopäiväkutsumus. Nyk. Eduskunta kokoontuu
varsinaisille valtiopäiville vuosittain
ilman erityistä kutsumusta 1 päivänä
helmikuuta, jollei Eduskunta lähinnä
edellisillä valtiopäivillä muuta päivää
määrää. Ylim. valtiopäiville antaa
Tasavallan Presidentti v:n. —
Valtiopäiväpäätös, Eduskunnassa valtiopäivillä
laadittu asiakirja, jossa on lueteltu
Eduskunnan päätökset. V. on kaikkien
edustajain allekirjoitettava ja annetaan se
Tasavallan Presidentille hänen julistaessa
valtiopäivät päättyneiksi. —
Valtiopäivät ks. Eduskunta, vrt.
Säätyeduskunta.
Valtiorikos, valtiollinen rikos (ks. t.).
Valtiorikosoikeudet, erikoistuomioistuimet
(Laki 18/5 1918), joiden tehtävänä oli tutkia
ja tuomita v:n 1918 kapinaan osaaottaneita.
V. lakkautettiin 1/6 1920.
Valtiosalaisuus, valtion ulkonaisen
turvallisuuden vuoksi salassa pidettävä
asia. V:n rikkomisesta seuraa
rangaistus, josta on säädetty 22/6 1898
asetuksessa sekä Rikoslain 12 luvussa,
muutettuna 21/4 1894 asetuksella.
Valtiosihteeri, jonkin hallinnonhaaran
johdossa oleva korkea virkamies. vrt.
Ministerivaltiosihteeri.
Valtiosopimus, kahden tai useamman
valtion yhteinen tahdonilmaisu, joka käsittää
oikeustoimen tai luo molemminpuolisesti
velvoittavia oikeussäännöksiä.
Valtiososialismi, yhteiskuntapoliittinen
suunta, joka pyrkii torjumaan yksityisestä
suurpääoman omistuksesta ja siihen perustuvasta
taloudellisesta ylivallasta johtuvia epäkohtia
siirtämällä tärkeimmät tuotannonvälineet ja
liikealat valtion ja kuntien haltuun. V. ei
tahdo periaatteessa poistaa pääomaa,
yksityisomaisuutta eikä perintö- ja
testamenttioikeutta. V:lla on ollut
huomattavimmat edustajansa Saksassa (Adolf
Wagner ja Rudolf Meyer).
Valtiosäädyt ks. Sääty.
Valtiosääntö, hallitusmuoto (ks. t.). —
Valtiosääntöoikeus, valtion korkeinta
valtaa koskevien määräysten kokonaisuus.
V:een kuuluvat myös määräykset,
jotka koskevat kansalaisia ja niiden
suhdetta korkeimpaan valtaan, valtion
aluetta y. m., koska niistä käy ilmi
korkeimman vallan valtuudet.
Valtiotaito ks. Politiikka.
Valtiotieteet, nimitys, jota käytetään
tieteistä, joiden esineenä on valtio tai
sen eri puolet. Näitä ovat: valtiollinen
historia, tilastotiede, taloustiede,
valtio-oppi, hallinto-oikeus, finanssitiede y. m
Valtiotieteiden Käsikirja,
aakkosellinen 4-osainen teos, ilm.
1921-24.
Valtiovalta, valtiolle kuuluva julkinen
valta antaa käskyjä ja kieltoja. V.
ilmenee valtiossa lakiasäätävänä,
toimeenpanevana ja tuomarinvaltana.
Valtiovarainministeriö ks.
Valtioneuvosto. —
Valtiovaraintoimituskunta ks.
Senaatti.
Valtiovarainvaliokunta, Eduskunnan
valiokunta, jonka valmisteltavana on
valtion taloutta koskevat asiat.
Valtiovelka. V:ksi sanotaan sellaista
velkaa, joka valtiolle syntyy
valtiolainojen ja rahanhankkimis- l.
finanssitoimenpiteiden kautta. Se on joko
liikkuvaa l. vakauttamatonta tai
vakautettua. Ensinmainittu otetaan
tavallisesti lyhyeksi ajaksi tai lyhyen
irtisanomisajan jälkeen maksettavaksi.
Vakautetun v:n tarkoituksena taas on
tyydyttää pitempiaikaisia tarpeita, minkä
johdosta takaisinmaksuaika on pitempi
ja velkojen irtisanomisaika melkoisesti
rajoitettu tai kokonaan evätty. —
Suomen v. oli huhtikuun lopussa 1928
3,072,976,788 markkaa, josta ulkomaista
vakautettua velkaa 2,732,144,288
markkaa ja kotimaista vakautettua velkaa
340,832,500 markkaa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
