Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1141-1142 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Variatsioni-Varjopuu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Variatsioni (lat.), muunnelma,
yhtenäisen sävelryhmän kertaus
muunnetussa muodossa. Muuntelu kohdistuu
usein vain yksityiskohtaisiin melodisiin
aineksiin, jättäen sävelkulun rytmilliset
ja harmoniset puitteet entiselleen. Mutta
uudemmalla ajalla on vreissä yhä rohkeammin
poikettu sävelkulun alkuperäisistä piirteistä.
Varsinainen v.-muoto l. muunnelmasarja.
syntyy siten, että lausekkeen tai sikermän
muotoinen alkusäkeistö (teema) kertautuu aina
uudella lailla muunneltuna. Muunnelmien
kokonaisuuden tulee muodostua johdonmukaisesti
eteneväksi jonoksi, jonka loppupäätöksenä
usein esiintyy laajempaan muotoon kehitetty
loppusäkeistö (coda).

Variatsionilaskenta, korkeamman
matematiikan haara, jonka perusti
Bernoulli, ja jota useat etevimmistä
matemaatikoista (Cauchy, Gauss, Jacobi
y. m.) ovat kehittäneet edelleen.

Varieerata (lat.), vaihdella, muunnella,
aikaansaada vaihtelua.

Varietee (ransk.), ravintolassa oleva
näyttämö, jolta esitetään kevyttä laulu-,
tanssi- y. m. ohjelmaa.

Varieteetti (lat.), muunnos.

Varikko, sotalaitoksessa (ja
rautatiellä) erilaisten tarpeiden hankkimisen
ja jakelun toimittava elin ja näiden
säilytyspaikka, esim. ammusvarikko,
vaatetusvarikko j. n. e.

Variksenmarja (Empetrum nigrum),
pienehkö, rento Empetraceæ-heimon
varpukasvi, jolla neulasmaiset lehdet,
pienet punaiset kukat ja mustat marjat.
Yleinen maassamme kankailla ja rämeillä.

Variografi (lat. ja kreik.),
ilmanpaineen vaihtelujen itsemerkitsijäkoje.

Variometri (kreik. ja lat.), fys.,
maamagnetismin ja ilmanpaineen vaihtelujen
havaltsemiskojeita. — Radiotekniikassa
induktsionikelalaite, jonka induktanssia
voi jatkuvasti vaihdella; myös =
säätövastus. vrt. Magnetometri.

Varis (Corvus cornix), yleisin
varislintumme; n. 50 cm pitkä. Pää, kurkku,
siivet ja pyrstö mustat, muu höyhenys
tuhkanharmaa. Kaikkiruokainen. Tekee
vahinkoa syömällä tuleentumatonta
viljaa ja kylvöpellolta jyviä sekä
ryöstämällä pikku- ja vesilintujen sekä
kahlaajien munia ja poikasia, mutta myös
hyötyä hävittämällä tuhohyönteisiä ja
pikkujyrsijöitä. Älykäs ja varovainen.
Useimmat muuttavat talveksi Keski-Eurooppaan,
jotkut talvehtivat maamme lounais- ja
eteläosissa. Pesä puussa, risuista
laadittu; munia 3-6, harmaanvihreät,
ruskeapilkkuiset. — Peltovaris l.
mustavaris (C. frugilegus),
varista vähän pienempi (46-48 cm),
kauttaaltaan musta, teräksensinisen ja
sinipunaisen hohtoinen, vanhoilla
linnuilla nokan tyvi ja naama
höyhenettömät. Pesivänä harvinainen
maassamme. Pesivät usein joukoittain.
Kiertolintuina pelto-v:ia on us.
v. meillä nähty suuret joukot. Syövät
etupäässä hyönteisiä, toukkia ja matoja,
mutta myös perunoita, sokerijuurikkaita
y. m. s. Rauhoitettu maassamme. — V:n
sukuun kuuluu myös korppi ja
naakka (ks. n.).

Peltovaris, ylempänä nuori lintu.

Variskivi, Salmin pitäjän
kaakkoiskulmassa Laatokan rannalla oleva
Suomen ja Venäjän rajapyykki.

Varislinnut, varikset (Corvidæ),
varpuslintuheimo; isokokoisia, vahvanokkaisia,
kaikkiruokaisia, älykkäitä lintuja, laulutaito
huono. V:n heimoon kuuluvat variksen, pähkinähakkisen,
harakan ja närhin suvut.

Varjagit (skand.), keskiajan ven.
kronikoissa Itä-Euroopassa liikkuneista
skandinaaveista käytetty nimitys.

Varjakka, Oulunsaloon kuuluva saari
Pohjanlahdessa, Uleå-yhtiön saha.

Varjo. Valon suoraviivaisen
etenemisen johdosta pistemäinen valolähde luo
läpinäkymättömän kappaleen taakse
tarkkaviivaisen v:n. Laajempi valolähde
luo v:n, jonka keskiosaan, sydän-v:oon,
ei tule ensinkään valoa, ja jonka
reunaosat, puoli-v., saavat valoa vain osalta
valolähteen pintaa (kuvia ks. Kuu ja
Kuunpimennys). V:n rajat
muuttuvat vielä valontaipumisen johdosta.

Varjokonstruktsionit, ne piirustukselliset
keinot, joilla deskriptiivisen geometrian
puitteissa määrätään varjon rajat itse
kappaleilla (oma varjo) sekä näiden toisille
kappaleille langenneen varjon rajat (heittovarjo).

Varjokuva, siluetti (ks. t.).

Varjopuu ks. Valopuu.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>