Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1145-1146 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Varonen-Varsi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

itsesulkeutuvat palo-ovet, tomunaamarit.
ks. myös Sähköteknilliset varolaitteet.

Varonen, Matti (1861-1911),
kansa-tieteilijä ja koulumies. Julk. „Suomen
kansan muinaisia taikoja. I. Metsästystaikoja.
II. Kalastustaikoja", „Vainajainpalvelus
muinaisilla suomalaisilla".

Varoventtiili, höyryn t. m. paineesta
aukeneva venttiili, jonka tarkoituksena
on estää painetta nousemasta yli sallitun
määrän. Venttiilin lautanen on kuormitettu joko
vivulla ja painolla tai jousella.
Korkeanousu-v:ssä nousee venttiilin
lautanen niin, että venttiili heti puhaltaa
täydeltä aukolta.

Varoventtiili.

Varpaisjärvi, kunta Kuopion läänissä,
Pohjois-Savossa, Savon radan itäpuolella:
480,0 km², 5,512 as. (1927).

Varpakylä, Suojärven kirkonkylä.

Varpekansi, laidekansi, kantäkki,
aluksen varsin, kantta ympäröivä kansipalkkeihin
ja panttureihin kiinnitetty paksumpi ja vahvempi
kannen osa.

Varppi, trossi, paksu hinausköysi.

Varpu, hyvin matala pensas.

Varpunen (Passer), peipposlintujen
heimoon kuuluva lintusuku. Koti-v.
(P. domesticus), 15-18 cm pitkä,
ruskean, mustan ja harmaan kirjava,
uroksella kurkku musta. Euroopassa,
Keski- ja Itä-Aasiassa, ihmisen kuljettama
Pohjois-Amerikkaan ja Austraaliaan. Yleinen
koko Suomessa. Syö viljaa ja hedelmiä
sekä hätyyttää hyödyllisiä pikkulintuja.
Pesä rakennusten seinämillä, pöntöissä,
halkopinoissa y. m. Munia 4-7, valkeat,
harmahtavat, tummatäpläiset. Tekee
vuodessa ainakin 2 poikuetta. Metsä-v.
(P. montanus), koti-v:n näköinen,
mutta vähän pienempi, posket valkoiset,
keskellä musta täplä. Laatokan itä- ja
pohjoispuolella paikoitellen yleinen,
muualla Suomessa satunnaisena. Sopuisampi
kuin ed. laji.

Metsävarpunen.

Varpushaukka (Accipiter nisus),
kanahaukan näköinen ja lähisukuinen,
sitä pienempi (koiras 32-34, naaras
38-40 cm) petolintu. Vanha koiras
selkäpuolelta siniharmaa, vatsapuoli
valkoinen ruskeanpunaisin poikkijuovin
kirjailtu; vanhan naaraksen selkäpuoli
ruskeanharmaa, vatsapuolen poikkijuovat
ruskeat. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa,
pohjoisempana harvalukuinen. Rohkea
ja sisukas pikkulintujen surmaaja. Pesä
puussa; munia 4-5, valkeat, vihreähköt,
ruskeatäpläiset.

Varpushaukka.

Varpushaulit, pienintä lajia olevat
haulit, n. unikon siementen kokoiset.

Varpuslinnut (Passeres), lintulahko,
jonka lajien tunnusmerkillisimpänä
ominaisuutena ovat istuma jalat. Poikaset
kuoriutuvat sokeina ja alastomina.
Useimmat v. ovat pienikokoisia (varislinnut
suurehkoja). Pesät taidokkaasti valmistetut.
Useimmilla laulutaito.

Varpuspöllö (Glaucidium passerinum),
pienin pöllömme, 16-19 cm pitkä, selkäpuoli
harmaanruskea, valkopilkkuinen, vatsapuoli
ruskeahko, tummatäpläinen ja -viiruinen.
Rohkea pikkulintujen ahdistaja, syö myös
pikkujyrsijöitä. Koko maassamme, kaikkialla
harvalukuisena. Pesä puunkoloissa, kannoissa
j. n. e. Munia 3-7, valkoiset.

Warranted [uo’rəntid] (engl.), taattu,
todistettu (engl. tavaroissa).

Varrantti (engl.), yleisen
talletusmakasiinin antama todistus siitä, että
tavara on sinne talletettu (Asetus yleisistä
talletusmakasiineista 30/9 1892; Julistus 25/5 1893).

Varreton, kokonuotti (ks. t.).

Warrington [uo’riŋtən], kaup.
Länsi-Englannissa, Mersey’n varrella,
Liverpoolista itään. Rauta- ja nahkateoll.
80,000 as.

Varro, Marcus Terentius (Reatinus)
(116-27 e. Kr.), roomal. kirjailija. Kirjoittanut
teoksia maanviljelyksestä ja latinan kielestä;
muut hävinneet.

Varsi, se korkeampien kasvien
muoto-opillinen perusosa, joka kannattaa lehtiä.
V. syntyy alkiosilmun kehittyessä, on
tav. liereä, pysty, maanpäällinen. V:n
haarat syntyvät lehtihankoihin ja
muodostuvat v:n ulko-osista, ulkosyntyisestä
Solukkojen laadun mukaan erotetaan
ruohomaisia ja puutuneita v:ia.
Maanalaisia v.-muotoja ovat juurakko, mukula
ja sipuli. Muodolleen muuttuneita v:ia ovat
kärhioksat, oraoksat, laakaversot, kaktusten varret,
maata pitkin suikertavat rönsyt y. m. —
V:n rakenne: nuoressa v:ssa on uloinna

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>