Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vastahohde-Vastus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
haasteen samassa tai sen yhteydessä
olevassa asiassa haastajaa vastaan, on tämä
haaste v., ja kanne, jota v:n perusteella
ajetaan, vastakanne
(Oikeudenkäymiskaari 11:6).
Vastahohde, eläinratavalon joskus
näkyvä voimakkaampi hohde 180°
etäisyydellä Auringosta.
Vastakirja, varsinaisten
kirjanpitokirjojen ohella pidetty kirja, joka
tarkoittaa liikevaihdon tai jonkin sen osan
kontrolloimista, esim. v. joka annetaan
myymälästä liiketuttavalle ja johon
merkitään kaikki hänen ostoksensa.
Vastakohta ks. Kontraarinen.
Vastalause, tahdonilmaisu, jolla joku
ilmaisee eriävän mielipiteensä tai
sanoutuu vapaaksi siitä vastuunalaisuudesta,
joka jostakin päätöksestä voi aiheutua,
tai pidättää itselleen jonkin oikeuden tai
vaatimuksen.
Vastaluku, vastakkainen luku.
Annetun luvun v. on se luku, joka lisättynä
tähän antaa summaksi nollan. vrt.
Negatiiviset luvut.
Vastamerkki, kauppaliikkeessä
eräänlainen väliaikainen menotodiste; myös
pieni kuitti, joka us. oikeuttaa alennukseen.
Vastarinta virkamiehelle virkatoimessa
ks. Väkivaltainen puuttuminen virkatoimeen.
Vastauskonpuhdistus, kontrareformatsioni
l. katolinen reaktsioni, 1500-luvun
keskivaiheilta 1600-luvun loppupuolelle asti
room.-kat. kirkossa esiintynyt uskonnollis-kirkollinen
uudistusliike, joka pyrki elvyttämään ja
lujittamaan ja ulospäin laajentamaan
katolisuutta nostattamalla taistelun
protestanttisuutta vastaan sen tuhoamiseksi.
Tridentin kirkolliskokouksen (1545-63)
päätösten pohjalla ja jesuiittaveljeskunnan
johdon varassa kehittyen v. johti
uskonsotiin 1500- ja 1600-luvuilla.
Vastavaikutus ks. Vaikutuksen
ja vastavaikutuksen laki.
Vastavaikutusratas, Segnerin
vesiratas, fys. koje, silinterin
muotoinen, pystyakselissa pyörivä säiliö,
jonka alaosassa on purkausputket, jotka
kaikki aukeavat samaan kiertosuuntaan.
Veden purkautumisesta syntyvä
vastavaikutus panee v:n pyörimään
vastakkaiseen suuntaan.
Vastavärit, täytevärit,
komplementtivärit, kaksi väriä, joiden
yhtymisestä syntyy neutraalisen harmaa
(tai valkea tai musta) sekoitusväri. vrt.
Värit.
Vastike on se korvaus, mikä
aviopuolisojen pesänjaossa on otettava
eräissä tapauksissa huomioon, jos yhteistä
omaisuutta on käytetty toisen aviopuolison
yksityiseksi hyödyksi tai toisen
aviopuolison yksityistä omaisuutta on käytetty
yhteiseksi tai toisen aviopuolison
yksityiseksi hyödyksi (Laki aviopuolisojen
omaisuus- ja velkasuhteista 16/4 1889,
4 luku). — Ansiomaata, mikä pannaan
sen perimysmaan sijaan, jonka joku on
jollakin tavalla toiselle luovuttanut,
sanotaan välistä perintömaan v:ksi, ja on se
samassa asemassa kuin perintömaa
(Maakaari 2:nen luku). Asunto-osakeyhtiössä
sanotaan v:ksi sitä korvausta (vuokraa),
mikä osakkeenomistajain on maksettava
hallitsemistaan huoneistoista yhtiölle
määräajoin (Laki asunto-osakeyhtiöistä
5/2 1926).
Vastikerahasto. Ne apulisät papiston
palkkaamiseksi, joita ei suoriteta
seurakunnista, vaan jotka perustuvat valtion
rahamääräyksiin, kruunun kymmenyksiin
ja muihin senkaltaisiin apulisiin maassa
tai rahassa, pitää, jos nähdään että
jokin seurakunta ei niitä enää tarvitse,
peruuttaa ja näistä varoista tehdä
rahasto, evankeelis-luterilaisten
seurakuntain v., josta annetaan
apulisää niille seurakunnille, jotka eivät
itse kykene antamaan papistollensa
riittävää palkkaa (Asetus 5/8 1886, 6 §;
Senaatin kirje 15/2 1898).
Vastikkeet, sijakkeet,
surrogaatit, varsinkin pula-aikana
käytetyt aineet, joiden on tarkoitus korvata
vaikeasti saatavia tai kallishintaisia,
tärkeitä kulutusaineita. Esim. pettu,
viljakahvi y. m. V:n suunnittelu on
teollisuuden alalla usein johtanut tärkeihin
keksintöihin kallishintaisten aineiden tai
laitteiden korvaamiseksi täysin yhtä
hyvillä, mutta huokeammilla.
Vastus, vastustus, fys., liikettä
kohtaava este. Näitä on kitka (ks. t.)
ja väliaineen v., viimemainituista ensi
sijassa ilman ja veden v. Väliaineen v.
noudattaa monimutkaisia lakeja, ollen
hitaassa liikkeessä suhteellinen nopeuteen,
nopeammassa sen neliöön ja erittäin
nopeissa liikkeissä kasvaen vieläkin
jyrkemmin nopeuden kasvaessa. Siksi
vapaasti putoava kappale lopulta
saavuttaa tasaisen liikkeen. Kuta keveämpi
kappale on sen syöksypintaan verraten,
sitä pienemmällä nopeudella syntyy
tasainen liike; syöksypinnan muodollakin on
tässä tärkeä osuutensa (vrt. Pisara).
V:n synnyssä on pyörrevirroilla suuri
merkitys. — Sähköopissa sama kuin
johtovastus (ks. t.).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
