Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vatjan kieli-Watteau
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
ilmeisesti siirtyneet Inkeriin samoihin
aikoihin kuin muut itämerensuomalaiset
nykyisille olosijoilleen. Lienevät
1100-luvulla joutuneet Novgorodin alaisuuteen.
Kun Olhavanjoen ja Laatokan länsipuolella
sekä Laukaanjoen pohjoispuolella
olevaa Novgorodin aluetta 1400-luvun
lopulta nimitettiin Vatjan viidennekseksi,
osoittaa se, että vatjalaisten alue oli
muinoin nykyistä paljon suurempi.
V:n käännyttäminen kristinuskoon
suuremmassa mittakaavassa pääsi vauhtiin
1500-luvulla. [Suomen Suku II (1928).]
Vatjan kieli, itämerensuomalainen
kieli, joka kuuluu näiden kielten
etelä-läntiseen ryhmään ja muodostaa
väliasteen suomen ja viron välillä. Jakautuu
us. murteisiin, jotka voidaan ryhmittää
neljään pääryhmään: 1) itämurteet,
2) länsimurteet, 3) Kukkosin murre ja
4) vanha, jo kuollut kreeviinien murre
(tästä tunnetaan vain muutamia
vaillinaisesti kirjaanpantuja kielennäytteitä).
[Ahlqvist (1855); Setälä, „Yhteissuomalainen
äännehistoria" (1890-91); Kettunen (1915).]
Vatjan viidennes (ven. Votskaja
pjatina), yksi Novgorodin vapaavallan
vanhoista hallintopiireistä; käsitti
Inkerinmaan ja Suomen Karjalan, ja
eteläänpäin ulottui likelle Novgorodin
kaupunkia. Sitä vastoin nykyinen Venäjän
Karjala ei siihen kuulunut. [Ronimus,
„Novgorodin Vatjalaisen viidenneksen
verokirja" (1906).]
Watling [uo’t-], Gruanahani (ks. t.).
Vatna jökull, Islannin suurin
jäätikköalue, lähellä etelärannikkoa, n.
8,500 km2.
Vatsa, ihmisellä se vartalon osa,
jonka yläpuolella on rintaontelo, ja johon
alapuolella ilman selvää rajaa liittyy
lantionontelo. V:ssa olevan vatsaontelon
pallea erottaa rintaontelosta. V.-ontelon
seinämän sisäpintaa ja useimpia sen
elimistä peittää vatsakalvo (ks. t.).
Vatsahaava, mahahaava (ks. t.).
Vatsakalvo (peritoneum), ohut kalvo,
joka peittää yhtenäisenä kerroksena
vatsaontelon seinämäin sisäpintaa
(seinämyötäinen v., peritaneum parietale),
kohoaa ruumiinontelon takaseinämästä
sisäelimiin (vapaa v., peritoneum
mesenteriale) ja ympäröi näitä
(sisusmyötäinen v., peritoneum viscerale).
Sitä v:n osaa, joka riippuu mahalaukun isosta
kaarroksesta esiliinan tavoin suolien ja
vatsaontelon etuseinän välillä ulottuen
navan seutuville tai alemma, sanotaan
vatsapaidaksi.
Vatsakalvontulehdus, peritoniitti,
on joko äkillinen, akuuttinen, tai hitaasti
edistyvä, kroonillinen. Ed. syntyy tavallisesti
mahalaukun, suoliston, maksan, emän, munasarjan
tai munatiehyen haavasta tai märkäpesäkkeestä,
kaikkein useimmiten ehkä niin, että umpilisäkkeessä
kehittynyt märkäpesäke puhkeaa vatsaonteloon.
Hitaasti kehittyvä v. on useimmiten tuberkuloosin
aiheuttama. Äkillinen v. alkaa tav. ankarin
vatsassa tuntuvin kivuin, vatsa käy aristavaksi,
vatsalihakset pingoittuvat koviksi, myöhemmin
vatsa pullistuu. Tauti on hengenvaarallinen ja
vaatii pikaista lääkärinhoitoa.
Vatsakatarri, mahakatarri (ks. t.). —
Vatsanpullistus johtuu useimmiten
kaasujen muodostumisesta paksuunsuoleen,
jolloin tämä ja sen kohdalla oleva
vatsanseinämä pullistuu. Samalla tuntuu kipuja
ja us. kuuluu kuriseva ääni. V. voi
johtua myös siitä, että kaasut pullistavat
mahalaukkua. Erittäin suureksi voi
vatsa pullistua kroonillisessa
vatsakalvontulehduksessa, jolloin
vatsaonteloon kertyy runsaasti nestettä.
Samanlaisen vatsaontelon vesipöhön voivat
myös syöpä sekä sydänviat aiheuttaa.
Vatsapöhö, heraisen nesteen
kertyminen vatsaonteloon; aiheuttajia ovat
tuberkuloosi, syöpä tai verenkierron häiriöt.
Vatsastapuhuminen, harjoituksella
saavutettu taito puhua huuliaan liikuttamatta
kumealla, etäiseltä kuuluvalla äänellä.
Vatsasyöpä, mahasyöpä (ks. t.).
Watt [uo’t], James (1736-1819),
engl. mekaanikko ja keksijä, höyrykoneen rakennuksen
suurmiehiä. Keksi lauhduttajan, varsinaisen
höyrykoneen (aikaisemmat olivat ilmanpainekoneita,
jojssa höyry sai aikaan tyhjiön), kaksitoimisen
höyrykoneen, luistin, vauhtipyörän ja
keskipakoissäätäjän käytön höyrykoneessa, y. m.
![]() |
James Watt. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>