Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1167-1168 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Wechter-Vedenjakaja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Wechter [veh-], Esaias (1701-76),
turkulainen tehtailija ja valtiopäivämies.
Per. 1738 villa- ja verkatehtaan Turkuun
sekä värjäys- ja valkaisulaitoksen
Litteisiin. Valtiopäivillä 1738-39 vaati, että
Suomessa virkoja täytettäessä etusija oli
annettava suomea osaaville.

Weckman, Knut (s. 1860),
Kansallisteatterin näyttelijä 1879-1915
(koomikko).

Wecksell [-e’l], Josef Julius
(1838-1907), Suomen ruotsink. runoilija.
Teoksia: „Valda ungdomsdikter" (1860),
hist. murhenäytelmä „Daniel Hjort" (1862)
(ks. Hjort, D.), joka on Suomen
kirjallisuuden parhaita draamoja. „Samlade
dikter julk. viimeksi 1919. W. tuli jo
nuorena mielisairaaksi. [Mörne (ruots., 1909
ja 1920).]

J. J. Wecksell.

Weckström, Mathias (1803-79),
suom. kokoilija (raha- ja autografikokoelmia). —
Weckström, Sven (1893-1921),
jääkärimajuri. Joutui pahoin haavoittuneena
vangiksi Simon kahakassa 1916. Taisteli
vapaussodassa Karjalan kannaksella. Toimi
sitten sotaväen esikuntapäällikkönä. [Wegelius,
„Aseveljet" I (1924).]

Vecsey [veksei], Ferenc (s. 1893),
unk. viulutaituri.

Veda (sanskr.), muinaisint.
kirjallisuuden vanhimpien muistomerkkien
yhteisnimitys, ks. Intian kielet ja
kirjallisuus.

Vedantafilosofia, int. filosofinen
oppijärjestelmä. V:n perusoppi on, että
ātman, yksilösielu, on identtinen
brahmanin, maailmansielun kanssa.
Brahman, abstraktinen, vailla ominaisuuksia
oleva maailmansielu on ainoa tosioleva,
kun taas kaikki muu, siis myöskin
ilmiömaailma, on pelkkä harhakuva, mājā.
Tietämättömyys estää meitä tajuamasta
tätä totuutta, ja siksi on jokaisen
pyrittävä saavuttamaan oikea tietämys, s. o.
intuitiivinen tieto yksilösielun ja
maailmansielun täydellisestä ykseydestä. Vasta
sen avulla päästään irti ilmiömaailman,
mājān, kahleista ja saavutetaan
vapautuminen, mōkshā, uudestisyntymispakosta.

Vedda, Ceylonin negroidinen
alkuväestö; pienikasvuisia (n. 153 cm), iho
vaaleanruskea. Pääelinkeino metsästys.
Nyttemmin v:t ovat sukupuuttoon
kuolemassa, heitä lienee vain 50 henkeä.

Weddelin meri [uedlin-],
Etelämanteren (Länsi-Antarktiksen) edustalla,
Etelä-Orkney-saarten eteläpuolella oleva
Etelä-Jäämeren selkä.

Wedekind [vēdekint], Frank
(1864-1918), saks. kirjailija. Kirjoittanut
räikeän naturalistisia näytelmiä, kuten
„Frühlings Erwachen", „Der Erdgeist",
„Der Marquis von Keith", „Die Büchse
der Pandora", ,,So ist das Leben" y. m.

Vedel [vē-], Herman (s. 1875),
tansk. taidemaalari; henkilösommitelmia
ja muotokuvia. — Vedel, Valdemar
(s. 1865), tansk. kirjallisuushistorioitsija,
prof. Kööpenhaminassa. Teoksia: „Svensk
romantik", „Holger Drachmann", „Renæssance".

Wedel-Jarlsberg [vēdel-jārlsberj],
Johan Caspar Herman (1779-1840),
norj. valtiomies, kreivi. Toimi 1809
Norjan erottamiseksi Tanskasta ja
yhdistämiseksi itsenäisenä valtiona
Ruotsiin. Rahaministerinä 1814-22,
käskynhaltijana 1836-40.

Vedenalainen laiva l. sukelluslaiva.
V. 1620 rakensi alankom. Cornelius ensim.
v:n l:n; v. 1653 rakensi eräs ranskalainen
myös vedenalaisen. Sotalaivaksi v. l.
rakennettiin 1776 Pohjois-Amerikan
vapaussodassa. Seuraavaa kehitysastetta
edustaa Fultonin 1801 keksimä v. l. V. 1850
saks. W. Bauer rakensi edelliseen verraten
parannetun tyypin. Nykyaikaisten v:ten
l:ojen varsin, edeltäjä on ruots.
Nordenfeltin 1883 rakentama. V:ten l:ojen
rakentamisessa Ranska oli aluksi ensi
sijalla. Englanti sai ensim. v:n l:nsa
1901, Ruotsi 1904 ja Saksa 1906. Maailmansodan
aikana tämä laivatyyppi kehittyi paljon, ja
kehitys yhä jatkuu aluksen suuruutta,
nopeutta ja toimintasädettä silmällä
pitäen. — V:ssa l:ssa käytetään veden
pinnalla kuljettaessa voimakoneena
dieselmoottoria, mutta veden alla
sähkömoottoreita, joita akkumulaattoreista
tuleva sähkövirta käyttää. V:sta l:sta
voidaan oltaessa juuri veden pinnan alla
tarkata ympäristöä periskoopilla (ks. t.).
Laivaa voidaan jo peräsinlaitteilla
jonkinverran kohottaa tai laskea, mutta
pääasiassa tämä aikaansaadaan ottamalla tai
poistamalla vettä säiliölaitteista, Ilmaa
voidaan puhdistaa poistamalla siitä
hiilihappo ja happea saadaan tällä kaasulla
täytetyistä säiliöistä. V:n l:n aseistuksessa
torpedo on ensi sijalla, mutta siihen kuuluu
myös tykkejä, kuva ks. Sotalaivoja I, 2.

Vedenjakaja on toisiinsa rajoittuvien
joistojen välistä harjannetta seuraava
viiva, jonka eri puolilla vesi virtaa eri
joistoihin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>