Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1173-1174 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vehnäsääski-Wehrli

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

ja Pohjois-Saksassa sekä Italiassa,
7) Tavallinen v. l. nisu
(T. sativum), tähkä pitkä, harvoin
alle 8 cm, harvahko, sivuilta litistynyt,
poikkileikkauksessa ainakin tähkän alaosa
suorakaiteinen. Käsittää suuren määrän
laatuja, jotka eroavat toisistaan tähkän
pituuden, muodon, tiheyden, värin ja
vihneellisyyden, akanoiden karvaisuuden
sekä biologisten ominaisuuksien puolesta.
Erikoisen poikkeava muoto on
pölkky-v. (T. sativum compactum),
tähkä lyhyt, harvoin yli 5 cm, hyvin tiheä,
poikkileikkauksessa neliömäinen. Kylvöajan
mukaan tavallisesta v:stä erotetaan
kevät-v. (1-vuotinen) ja syys-v.
(2-vuotinen). Tavallinen v. ei enää missään
kasva viljelemättä. Sen kotimaa on
todennäköisesti Mesopotamia ja viljelys
ikivanha: sitä viljelivät jo vanhanajan
egyptiläiset, juutalaiset, kreikkalaiset,
roomalaiset (pääviljalajina) ja
kiinalaisetkin. Nyk. v. on tärkein viljakasvi
lauhkeissa ja subtroopillisissa
vyöhykkeissä m. m. Keski- ja Etelä-Euroopassa
ja Pohjois-Amerikassa, Argentiinassa,
Austraaliassa. Maailman vuotuinen v.-sato
on n. 120-130 milj. tonnia, —
V:n-viljelyksen pohjoisrajoista meillä ks. Suomi
(kartta p. 464). Maamme v.-sato oli
1926: syys-v:n 15,4 milj. kg ja kevät-v:n
9,8 milj. kg. Tästä tuli Turun ja Porin
läänin osalle syys-v:ää 8,4 milj. kg ja
kevät-v:ää 3,4 milj. kg. V:n kasvussa oli
syys-v:llä 9,346 ha ja kevät-v:lla 6,376 ha.
Kylvöön käytettiin 2,6 milj. kg. Maahan
tuotiin v:ää 133,5 milj. kg. Kulutus
henkilöä kohti oli 43,9 kg. — 1,000 jyvän
paino on syys-v:llä 27-40 g, kevät-v:llä
25-35 g; hl:n paino vastaavasti 75 ja 70 kg;
kylvömäärä ha:lle 170 kg ja 220 kg,
sato ha:lta syys-v:stä 900-1,875 kg jyviä
ja 2,000-3,000 kg olkia, kevät-v:stä
700-1,050 kg jyviä ja 1,000 kg olkia, Jyvien
kokoomus: vettä 13,4 %, raakaproteiinia
12,5 %, raakarasvaa 1,9 %, typettömiä
uuteaineita 68,6 %, kasvisyytä 1,9 %
ja tuhkaa 1,7 %. Kevät-v:n valkuaispitoisuus
on yleensä n. 2 % suurempi kuin
syys-v:n. — V. menestyy parhaiten
ravintorikkaassa, hyvin ojitetussa,
kalkinpitoisessa, jäykässä savimaassa. Meillä
viljellyt v.-laadut ovat enimmäkseen
sekavia maatiaislaatuja, joita jalostetut
laadut ovat alkaneet viime aikoina
syrjäyttää. Syys-v.-jalosteista mainittakoon
Tammiston Sukkula ja Laborin
Jalostettu maatiainen, ulkolaisista
Svalövin Svea ja Thule II;
kevät-v.-jalosteista Tammiston Ruskea,
Tammi ja Pika, Svalövin Rubin

Vehnäntuotanto 1926 tuhansin tonnein. Eurooppa.

Vehnäntuotanto 1926 tuhansin tonnein. Ei-euroopp. maat.

ja kanadal. Marquis. — V:n viljelystä
vahingoittavat meillä ruoste- ja varsinkin
nokisienet. — V.-jauhoja erotetaan tavallisesti
4 eri lajia, joista paras käsittää ensimmäiset
30 %, toinen 30-70 %, kolmas 70-75 % ja neljäs
75-80 %; loput ovat leseitä y. m. jauhatusjätteitä.
V.-jauhojen kokoomus ks. Jauhot.
Paitsi jauhoja valmistetaan v:stä mannaryynejä,
makarooneja, tärkkelystä, alkoholia, painohiivaa y. m.

Vehnäsääski (Contarinia tritici),
äkämäsääskiin kuuluva hyönteinen, 1-1,5
mm, keltainen, hiukan karvainen. Naaraalla
pitkä, hieno munapistin. Toukka 2-3 mm,
keltainen, päätön, jalaton, hyppykykyinen;
elää vehnän ja rukiin, toisinaan ohrankin
kukissa syöden niiden emejä, heteitä tai
valmistuvaa jyvää.

Wehrli [vērli], Johann Jakob
(1790-1855), sveits. koulumies. Hänen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>