Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Veloce-Venetsia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
pääsee selvyyteen", „Näkymätön mies",
„Kuninkaitten kuningas" sekä maailmanhistoria
„Historian ääriviivat" y. m.
Veloce [-o’tše] (it.), mus., ketterästi.
Velodromi (lat.-kreik.), puusta,
sementistä y. m. tehty kaltevakäänteinen
kilpapyöräilyrata.
Veloittaa, debiteerata, merkitä
jonkin tilin debetpuolelle, velaksi.
Welser, kuuluisa augsburgilainen
kauppiassuku.
Veltheimia, etelä-afr. liljakasvisuku.
V. viridifolia-lajia viljellään ansareissa
ja asuinhuoneissa. Kukat helakan ruusunpunaiset,
tiheähkössä, puikeassa tertussa vanan latvassa,
lehdet ruusukkeessa, aaltoreunaiset. Kukkii
kevättalvella.
Veltlin, Val Tellina (ks. t.).
Weltschmerz [-šmerts],
maailmantuska (ks. t.).
Veluuri (ransk.), sametti. —
Veluuripaperi, samettipaperi (ks. t.).
Velvet (engl.), sametti.
Welwitschia mirabilis, etelä-afr.,
paljassiemenisiin kuuluva hiekka-aavikkojen
kasvi. Varsi jättiläisjuurikkaan näköinen,
siinä kaksi suurta, ruoditonta lehteä,
joiden hangassa kukinnot.
Velvoite, obligatsioni (ks. t.).
Velvoitusosa, pakko-osa (ks. t.).
Weman [vē-], Adèle (s. 1844),
Suomen ruotsink. kirjailijatar, toiminut
opettajana Kemiössä. Julk. salanimellä
Parus Ater kertomuksia, runokokoelmia ja
näytelmiä (m. m. „Läsförhörskalaset på
Hultnäs"). — Weman, Kaarle Kustaa
(1740-1803), kirjailija, Kemiön kirkkoherra,
kirj. ,,hovirunoja" vanhalla runomitalla.
W. oli ensim. suomenkielen dosentti yliopistossa
1771-72, sitten m. m. Ruotsin kruununprinssin
suomenkielen opettajana.
Wembley [ue’mbli], Lontoon läntinen
etukaup. Siellä pidettiin 1924-25 suuri
brittiläinen maailmannäyttely. Stadion.
Ven, Hven, Ruotsiin kuuluva saari
Juutinraumassa, 4 km Landskronasta
länteen; 7,5 km2, 1,000 as. Keskellä
saarta on Tyge Brahen linnan (Uranienborgin)
ja tähtitornin (Stjerneborgin) raunioiden
rippeitä. — Kuului Tanskaan v:een 1658
(paitsi 1332-60).
Vena (lat.), laskimo.
Venceslaus, Wenzel (ks. t.).
Vendée [vādē’], departementti
Länsi-Ranskassa, Loiren suun eteläpuolella,
Ranskan vallankumouksen aikana riehui
siellä n. s. V:n sota, jota rojalistit,
joutuen 1796 häviölle, v:sta 1793 kävivät
tasavaltalaisia vastaan.
Vendel, kunta Ruotsissa Upsalan
pohjoispuolella. Venehautoja ajalta 650-950.
Vendell [-e’l], Herman Albert
(1853-1907), suom. kielentutkija. Teoksia:
„Ordbok öfver estländsk-svenska dialekterna"
(A. O. Freudenthalin kanssa), „Ordbok öfver
de östsvenska dialekterna".
Vendémiaire [vādemiä’r] (ransk.),
„viinikuukausi", Ranskan vallankumouskalenterin
ensim. kuukausi (22-24 syysk.— 21-23 lokak.).
Wenden (lätiksi Zehse l. Kehs),
kaup. Latviassa, Aa-joen rannalla.
Kalpaveljesten linnan rauniot. Kauppaa. 8,000 as.
Venden kuningas, Ruotsin hallitsijan
arvonimi Kustaa Vaasan ajoista asti.
Perustui siihen käsitykseen, että
Ruotsista lähteneet gootit olivat voittaneet
vandaalit ja siten tulleet Itämeren
etelärannikon, Vendinmaan, herroiksi.
Vendetta [-de’-] (it.), kosto, verikosto.
Vendiläiset kaupungit, vendien ent.
alueelle perustetut saks. hansakaupungit
(Lyypekki, Wismar, Rostock, Stralsund,
vieläpä Hampuri ja Lüneburg).
Vendit, nimitys, jota saksalaiset
alkujaan käyttivät slaav. rajanaapureistaan,
nyttemmin = sorbilaiset (ks. t.).
Wendland [ventlant], Johannes
(s. 1871), sveits. evankeelinen teologi.
Teoksia: ,,A. Ritschl und seine Schiller",
,,Der Wunderglaube in Christentum", „Maailman
luominen’ (suomen.).
Vendôme [vãdõm], Louis Joseph
(1654-1712), V: n herttua, Ranskan kyvykkäimpiä
sotapäällikköjä Espanjan perintösodassa.
Vendsyssel, Jyllannin niemimaan
pohjoisosa (Limvuonon pohjoispuolella).
Wendt, Georg von (s. 1876), suom.
fysiologi ja poliitikko, kotieläinopin prof.
Helsingin Yliopistossa v:sta 1910. Kirj.
joukon fysiologisia, terveydenhoidollisia
y. m. julkaisuja,
Venedig, Venetsia (ks. t.).
Veneeriset taudit, sukupuolitaudit.
Veneetit. 1. Illyyrialaista alkuperää
oleva heimo Italian koillisosassa, joutui
183 e. Kr. roomalaisten valtaan. —
2. Kelttiläinen rannikkoheimo nyk.
Bretagnessa, Cæsarin voittama 56 e. Kr.
Venenum (lat.), myrkky.
Venerabilis (lat.), kunnioitettava.
Venetmäki, laiturivaihde
Jyväskylän-Pieksämäen rataosalla,
Pieksämäen kunnassa, 24 km Pieksämäeltä.
Venetsia (it. Venezia, saks. Venedig),
linnoitettu kaup. Pohjois-Italiassa, rakennettu
Adrianmeren lahden Laguna venetan saarille.
Liikenneteinä ovat etupäässä salmet ja kanavat,
joista tärkein Canale
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
