Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1189-1190 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Wentworth-Venäjä - Venäjä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

läpikulkuaukon. Neula-v:ssä on
sulkimena hieno, terävä puikko. Jenkinsin
v:ssä on lautasessa erikoisaineesta
valmistettu tiiviste. Jalka-v:iä
käytetään pumppujen imu johdon alapäässä
estämässä johtoa tyhjentymästä pumpun
seistessä. — V:ksi sanotaan myöskin
ilmanvaihtoläppiä ja laivojen pyöreitä,
ruuvilla suljettavia ikkunaluukkuja.

Wentworth, Strafford (ks. t.).

Wentzel [-ts-], Gustav (1859-1927),
norj. taidemaalari. Maalannut henkilösommitelmia
keskiluokan elämästä.

Venus (lat.), muin.-it. kasvullisuuden
jumalatar, myöh. sama kuin kreikkalaisten
lemmenjumalatar Afrodite.

Venus, Auringosta lukien toinen
kiertotähti, merkki [Venus]. Sen mitat y. m.
tärkeät suureet ovat Maan vastaaviin
suureisiin verrattuina: halkaisija 0,97
(12,300 km ekvaattorilla), massa 0,82,
tiheys 0,91, painovoima ekvaattorilla 0,88,
keskimääräinen etäisyys Auringosta 0,723
(108 milj. km). Kiertoaika Auringon
ympäri 224,7 vrk., pyörähdysaika lienee
225 vrk. Rataellipsin kaltevuus 3° 23’,
epäkeskisyys 0,0068 (rata miltei ympyrä).
Litistymistä ei ole voitu todeta. Näkyy
voimakkaimmillaan n. 60 kertaa voimakkaampana
1:sen luokan tähtiä (m = —3,4), albedo
0,59. Kuita ei ole. V:n kulut Auringon pinnan
yli ovat olleet erittäin tärkeät Auringon
parallaksin määräämiselle.

Venus, alkemisteilla kuparin nimitys
ja merkki ([Venus]).

Venusvuori, tarunomainen vuori, jossa
Venus hallitsee ihanien neitosten
ympäröimänä ja jossa aika kuluu aistillisissa
nautinnoissa. vrt. Tannhäuser.

Venykekirjoitus ks. Schildt, W. S.

Venyväisyys ks. Lujuus.

Wenzel l. Venceslaus, Böömin
herttua, lisänimeltä Pyhä (k. 936),
kristinuskon ensim. vars. levittäjä
Böömissä. Käännytystyön seurauksena oli
W:n surmaaminen, jonka jälkeen hänestä
tuli maan suojeluspyhimys.

Venäjä, liittotasavalta, joka käsittää
Itä-Euroopan, Pohjois-Aasian, Keski-Aasian
länsiosan ja Kaukaasian; yli 22 milj. km²,
n. 145 milj. as. — Valtiollinen jako.
Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto
(Sojuz sovjetskih soisialistitšeskih respublik,
lyh. SSSR), käsittää entisen Venäjän
valtakunnan lukuunottamatta maailmansodan

Vaakuna.

seurauksena siitä eronneita valtioita. Se
jakautuu 6:een sosialistiseen neuvostotasavaltaan
(lyh. SSR) josta 2 liittotasavaltaa (lyh.
SFSR): 1) Venäjän sosialistinen
neuvostoliittotasavalta (Russkaja
sotsialistitšeskaja federativnaja sovjetskaja
respublika, lyh. RSFSR),
„Varsinais-Venäjä", johon kuuluu V:n suurin
osa (sekä Euroopassa että Aasiassa),
2) Ukraina (lyh. USSR), johon
kuuluu Euroopan V:n lounaisosa, 3) Valko-Venäjä
(lyh. SSRB), johon kuuluu Länsi-Venäjän
keskiosa, 4) Transkaukaasia (lyh. ZSFSR)
Kaukasus-vuorten eteläpuolella, 5) Uzbekistan
ja 6) Turkmenistan (ks. n.). Näiden
pinta-alat ja asukasluvut:

Varsinais-Venäjä	20,374,200 km2	100,0 milj. as.
Ukraina	447,300 km2	28,9 milj. as.
Valko-Venäjä	111,300 km2	5,0 milj. as.
Transkaukaasia	190,000 km2	6,0 milj. as.
Uzbekistan	550,700 km2	4,4 milj. as.
Turkmenistan	414,000 km2	1,0 milj. as.
—————————————————————
SSSR	22,087,500 km2	145,3 milj. as.

Euroopan puolella olevan SSSR:n pinta-ala on
5,869,800 km² ja väkiluku n. 114,5 milj.,
aasianpuoleisen osan vastaavat luvut 16,217,600 km²
ja 28,6 milj. as. — Luonto. Euroopan V. on
miltei kokonaan laajaa alankoa (n. 200 m merenp.
yläp.). Pohjois-V:n irtaimet maalaadut ovat
Pohjois-Jäämeren kerrostumia; pohjoisosat ovat
tundraa, tämän eteläpuolella havu-, seka- ja
lehtimetsiä. Etelämpänä on valtavia lössikerrostumia
(ks. Lössi). Lössialueen pohjoisosa on n. s.
mustanmullan aluetta (ks. Mustamulta),
Mustanmeren pohjoispuolella ovat ruohoarot vallitsevina
ja Kaspianmeren pohjoispuolella aavikkomaiset suola-arot.
Etelä-Krimin kasvillisuus muistuttaa Välimeren
kasvillisuutta. — Ilmasto on suurimmassa osassa
maata hyvin mantereista. Aasian V:n luonnosta ks.
Aasia ja Siperia. — Väestö.
Euroopan V:n väestön enemmistö on itäslaav.
venäläisiä. Nämä jakautuvat kolmeen heimoon:
isovenäläisiin, näille lähisukuisiin
valkovenäläisiin ja ukrainalaisiin
(vähävenäläisiin). Isovenäläiset ovat
yleensä karkearakenteisempia ja lyhyempiä
kuin solakat vähä venäläiset; isovenäläiset
vaaleaverisiä, sini- tai harmaasilmäisiä,
vähävenäläiset tummempia, ruskeasilmäisiä.
Isovenäläiset asuvat keski-, pohjois- ja itäosissa,
valkovenäläiset Valko-Venäjällä ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>