Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vermutti-Verohinta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Vermutti (it.), koiruoholla,
pomeranssinkuorilla, kaneelilla y. m.
maustettu viinilaji.
Vermutöljy ks. Koiruohoöljy.
Verne [vern], Jules (1828-1905),
ransk. kirjailija. Julk. mielikuvituksellisia
seikkailuromaaneja, joista suomen. m. m. ,,Viisi
viikkoa ilmapallossa", „Matkustus maan
keskipisteeseen", ,,Maasta kuuhun", ,,Kapteeni
Grantin lapset", „Maan ympäri 80 päivässä" y. m.
Werner, Abraham Gottlob
(1749-1817), saks. mineralogi, tieteellisen
geologian varsinainen luoja, neptunistisen
suunnan (ks. Neptunismi) perustaja.
Toimi Freibergin vuoriakatemian opettajana. —
Werner, Alfred (1866-1919),
sveits. kemisti. Tutkinut orgaanisten
yhdistysten kokoomusta ja isomeriaa. Sai
1913 Nobelin kemianpalkinnon. —
Werner, Anton von (1843-1915),
saks. taidemaalari. Maalannut kuvia
Saksan-Ranskan sodasta 1870-71. —
Werner, Richard Maria (s. 1854),
itäv. kirjallisuushistorioitsija. Teoksia:
„Hebbel", „Lyrik und Lyriker". —
Werner, Zacharias (1768-1823), saks.
romanttinen näytelmänkirjoittaja. Julk.
kohtalotragedian „Der 24:ste Februar",
tragediat „Die Söhne des Thals" ja
„Martin Luther, oder die Weihe der Kraft".
Vernet [-nē’]. Claude Joseph
(1714-89), ransk. taidemaalari.
Maalannut satamakuvia. Hänen poikansa
Antoine Charles V. (1758-1835) on
maalannut taistelukuvia Napoleonin
sodista, metsästyskuvia ja hullunkurisia
laatukuvia. Hänen poikansa Horace V.
(1789-1863) on myös maalannut taistelukuvia.
Vernier, sama kuin noonio (ks. t.).
Vernier [vernjē’], Pierre
(1580-1637), ransk. matemaatikko, noonion keksijä.
Wernigerode [-ōde], kaup. Preussissa,
Harzin juurella. Ilmaparantola. 20,000 as.
Vernis mou [vernī’ mū’] (ransk.),
pehmeä pohjasyövytys.
Vernissa, neste, joka ilman
vaikutuksen alaisena ohuena kerroksena
muodostaa läpinäkyvän, kovan ja tav. kiiltävän
suojakalvon. Tav. kuitenkin sanotaan
v:ksi l. öljy-v:ksi kuivuvista rasvaisista
öljyistä, kuten pellavan, hampun y. m.
siemenöljyistä hapenpitolsten aineiden
avulla valmistettuja nesteitä, joiden tulee
lasille levitettyinä ainakin 24 tunnissa
kuivua kiinteäksi kalvoksi. Kuivuvan ja
haihtuvan öljyn seosta sanotaan lakkavernissaksi.
vrt. Liinaöljy ja Lakka.
Vernissaus, vernissalla siveleminen.
— Taidemaalaukset peitetään ohuella
läpinäkyvällä ja värittömällä
vernissakerroksella, jotta taulun pinta kävisi
sileäksi ja kovaksi ja kuivuneet värit saisivat
alkuperäisen tuoreutensa. Tämä v.
toimitettiin usein päivää ennen
taidenäyttelyn avajaisia. Nykyjään v:lla
tarkoitetaan myös juhlatilaisuutta, jolloin
näyttely avajaispäivän aattona on vain
kutsuvieraille avoinna.
Vernyi [vje-] (nyk. Alma-ata),
kaup Venäjän Keski-Aasiassa, Ili-joesta
etelään. 47,000 as.
Vero on julkisen vallan määräämä,
sen alaisten henkilöiden suoritettava
maksu yhteisten tarpeiden tyydyttämiseksi.
V.-velvollisia, v.-subjekteja,
ovat sekä fyysilliset että juridiset
henkilöt. V.-lähteeksi sanotaan niitä
varoja, joista v. todellisuudessa maksetaan
tai joista se on tarkoitettu suoritettavaksi,
verotusesine l. v.-objekti on se
esine tai tapaus, johon v. kohdistuu
V:n absoluuttisen suuruuden ilmaisee
tietty, suoritettavaksi määrätty
rahasumma tai määrä luonnontuotteita.
Suorituksen suuruuden v.-yksikköä kohden
ilmaisee v.-määrä, jota myös sanotaan
v.-kannaksi. Nämä on vahvistettu
asianomaisissa laeissa olevissa
verotariffeissa l. v.-asteikoissa.
Eri v:jen ryhmittelyssä noudatetaan
useita perusteita. Toisistaan erotetaan
luontais- ja raha-v:t; vakinaiset
ja ylimääräiset v:t; subjekti- ja
objekti-v:t; jako- ja yksikkö-v:t
(ks. Repartitsioniverot). Tärkein
ryhmitys on v:jen jako välittömiin ja
välillisiin. Edelliset kannetaan
suoraan niiltä, joiden rasitukseksi ne on
tarkoitettu jäämään, jälkimmäiset vasta
välikäden kautta joutuvat tarkoitetun lopullisen
maksajan suoritettaviksi. Välittömät v:t
pannaan tav. maksettaviksi ja kannetaan
v:n-maksajan säädyn, ansion, omaisuuden,
tulon y. m. s. pysyväisten tosiasiain mukaan,
välilliset v:t taas suoritetaan tilapäisten
tekojen tai satunnaisten tapausten johdosta.
Tieteellisissä esityksissä vioista käytetään
usein jaoitusta, jossa erotetaan: tuotto-v:t,
tulo-v:t, varallisuus-v:t, varallisuudensiirto-v:t
sekä kulutus-v:t. [Harmaja,
„Finanssitieteen alkeet" (1922).]
Verohinta, hinta, jonka mukaan
luonnossa määrätty osa maaverosta
suoritettiin rahassa. — Verohintaluettelo
l. verohinnantaksa, luettelo
maaveroon kuuluvista veroparseleista ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
