Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1233-1234 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vesipallo-Vesipääskynen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

hetkeksi venttiilin (V₂), jolloin
nousuputken (N) kupuun (I) tunkeutuu vettä.
Venttiili (V₁) aukeaa heti jälleen,
toinen (V₂) sulkeutuu, vesi alkaa virrata
ulos edellisestä, ja ilmiö uusiutuu.

Vesipallo, vesipolo, yleinen
uintiurheilulaji, jonka säännöt ovat
jalkapallopelin sääntöjen tapaiset. Molempia
puolueita edustaa 7 pelaajaa. Palloon,
jonka ympärysmitta on n. 70 cm, saa
koskea vain toisella kädellä.

Vesiparannuslaitokset, kylpylaitokset,
ovat laitoksia, joissa erilaisten
tautien parantamiseksi käytetään
kylpyhoitoa tai kivennäisvesien (terveysvesien)
juontia tai molempia, sekä näiden ohella
usein sähkö- tai valohoitoa, hierontaa tai
ravintojärjestyshoitoa. — Kotimaisista
terveyslähteistä on huomattavin Runni (ks. t.),
ruotsalaisista Poria ja Ronneby (ks. n.),
muista ulkomaisista terveysvesiparantolapaikoista
mainittakoon Karlsbad, Marienbad, Franzensbad,
Nauheim, Wiesbaden, Baden-Baden ja Vichy (ks. n.). —
Varsinaiset kylpylaitosparantolat voidaan
ryhmittää veden laadun ja kylpymetodien
mukaan seuraavasti: 1) Ne joissa vesi
luonnontilassa on haaleata, jopa kuumaa
(25°-65°) (Gastein, Teplitz-Schönau).
2) Ne joissa annetaan keittosuolakylpyjä
(Kissingen, Kreuznach, Wiesbaden,
Baden-Baden, Nauheim). 3) Merikylpylät,
joissa veden ja ilman suolanpitoisuus
vaikuttavat tervehtymistä edistävästi.
Ulkomaisista merikylpyläkaupungeista
mainittakoon Visby, Ystad, Lysekil,
Marstrand (Ruotsissa), Larvik (Norjassa),
Marienlyst, Skagen, Fanö (Tanskassa),
Binz, Borkum, Norderney (Saksassa),
Ostende (Belgiassa), Biarritz (Ranskassa).
4) Erikoiskylpyjä tarjoavat. Mutakylpyjä
annetaan useimmissa suurehkoissa
kylpylöissä; sellaisista ulkomaisista ovat Viron
Kuresaaren ja Haapsalun kylpylät sekä
Tšekko-Slovakian Pistyän olleet
suomalaisten suosimia. Ihotautien hoidossa
ovat Aachenin ja Lenkin rikkikylvyt
tulleet tunnetuiksi, sydäntautien hoidossa
Nauheimin hiilihappokylvyt. — Suomessa
ei ole, Runnin ja Heinolan radiumlähteitä
lukuunottamatta, varsinaisia luonnollisia
parannuslähteitä. Suomen kylpylaitokset eivät
senvuoksi ole useiden ulkolaisten kylpyläin
tapaan mainittavasti erikoistuneita. Useimmille
ovat ominaisia tuoreista männynoksista valmistetut
kylvyt, joihin sitäpaitsi usein lisätään
runsaasti keittosuolaa (Savonlinna, Heinola,
Naantali, Hanko, Loviisa) sekä savihieronta
(erikoisesti Naantalissa, mutta myös muualla).
Hiilihappokylpyjä valmistetaan keinotekoisesti,
mutta on niiden tehoa silti pidettävä luonnollisia
täysin vastaavana, Monella Suomen kylpylällä
on sitäpaitsi laaja ja kaunis kylpyranta
uinti- ja aurinkokylpytilaisuuksineen
(Terijoki, Hanko, Naantali, Heinola).

Vesiperhoset, yökorennot
(Trichoptera), toisinaan verkkosiipisten
lahkoon, toisinaan omaksi eri lahkoksi luettu
hyönteisryhmä. Siivet karva- tai suomupeitteiset;
etusiivet kattolaskuisesti takasiipien päällä.
Toukat elävät vedessä, hengittävät rihmamaisilla
ilmaputkikiduksilla; useat laativat sammaleista,
lehden palasista, hiekkasiruista, tikuista,
korrenpalasista y. m. s. suojakopan
ympärilleen ja koteloituvat siihen. Eräät
kutovat veteen planktonin pyydystämiseksi
taidokkaita pyyntiverkkoja. Täysimuotoiset
oleskelevat tavallisimmin vesien lähettyvillä;
ovat yöeläimiä.

Vesiperhonen toukkineen.

Vesiperäisten maiden kuivatus
käsittää järvenlaskun ja ojituksen (ks. n.)

Vesipolo, vesipallo (ks. t.).

Vesipuskuri, vesioinas (ks. t.).

Vesipähkinä (Trapa natans), horsmien
heimoon kuuluva 1-vuotinen vesikasvi
Sen hedelmä on n. pähkinän kokoinen
1-siemeninen luumarja, jonka laidoissa
paksut sarvimaiset verhiöstä muodostuneet
haarakkeet. Kasvaa Euroopan lauhkeissa
ja lämpimissä osissa, ennen Suomes.
sakin. Hedelmät (löydetty Eteläsuomen
turvekerrostumista) syötäviä (olivat esihist.
ihmisen ravintona). Paikoitellen v:ää
viljelläänkin.

Vesipähkinä (alla vasemmalla hedelmä).

Vesipää (hydrocephalus), aivojen
vesipöhö; johtuu joko aivojen viallisesta
kehittymisestä sikiöasteella, jolloin pää
voi kasvaa luonnottoman suureksi tai
myöhemmällä iällä sattuneista aivojen
verenkierto- tai ravitsemushäiriöistä.

Vesipääskynen (Phalaropus),
kurppien heimoon kuuluva kahlaajasuku.
Suomessa pesii Lapissa ja Suomenlahden

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>