Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Vesivaaka-Wessex
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
 |
Ruiskuvesitys pellolla saksalaiseen tapaan.
|
joita virta pyöritti. Nykyaikaisia
v.-menetelmiä ovat: 1) Padotus: vesi
nostetaan patoamalla; käytetään
tasaisella maalla. 2) Valutus: vesi
levitetään maan pinnalle valuttamalla;
käytetään viettävällä maalla. 3)
Salaoja-v.: vesi johdetaan joko
patoamalla sopivien venttiilien avulla
lähelle maanpintaa ja välistä maanpinnallekin
saakka tai johtamalla sitä matalassa olevia
salaojia myöten maahan, jonka läpi vesi sitten
imeytyy syvempänä oleviin kuivatussalaojiin.
4) Ruisku-v.: vesi annetaan
viljelyksille ruiskuttamalla; edellyttää sopivan
vesijohtoverkoston.
Vesivaaka, libelli, „vatupassi",
koje, jolla voidaan tutkia, onko jokin
pinta vaakasuora. V:n muodostaa pääasiassa kaareva
putki, joka on suurimmaksi osaksi täytetty
nesteellä. Kun pinta on vaakasuorassa, niin,
putkessa oleva ilmakupla asettuu sen
korkeimpaan kohtaan.
 |
Vesivaakoja.
|
Vesiväri, veteen liukeneva tai siihen
liettyvä väriaine. Akvarelliväreissä on
sideaineena arabikumia, temperaväreissä
munanvalkuaista, kaseiiniväreissä
kaseiinia, liimaväreissä eläinliimaa, n. s.
kivennäisväreissä l. silikaattiväreissä
vesilasia.
Vesivärimaalaus, akvarellimaalaus,
käyttää värien sideaineena veteen sekoitettua
arabikumia. Vesivärejä on kahta lajia:
tavalliset läpikuultavat lasuurivärit ja
paksummat peitevärit, gouache-värit. (ks.
Gouache-maalaus). Sideaineen
helppoliukoisuus ja nopea kuivuminen tekee
akvarellivärien käytön mukavaksi. Sen
varjopuolia on, että kostealle väripinnalle
ei voi sivellä toista väriä, että laajoja
aloja on vaikea värittää tasaisesti ja että
vesivärit ovat muita herkempiä ilman ja valon
vaikutuksille.
Weske, Mihkel (1843-90), vir.
kielentutkija, suom.-ugr. kielten opettajana
Kasaanin yliopistossa v:sta 1887. Julk.
Viron äänneopin ja oikeinkirjoitusopin,
kansanrunouskokoelman ,,Eesti rahwalaulud"
I-II, tutkimuksen tšeremissinkielen murteista,
suom.-ugr. ja slaav. kielten välisistä
kosketuksista y. m.
Wesley [ue’sli], John (1703-91),
engl. pappi, veljensä Charles W:n
(1707-88) kera metodismin (ks. t.) perustaja. W:n
ympärille muodostui Oxfordissa 1729 uskonnollinen
toveripiiri, jota pilkattiin „metodisteiksi"
Vaikutti veljensä kera Amerikassa 1735-38.
Toimi sitten herätyssaarnaajana Englannissa,
 |
John Wesley.
|
Vespasianus, Titus Flavius
(9-79 j. Kr.), Rooman keisarina 69-79.
Tukahdutti sotajoukkojen kurittomuuden,
paransi valtion taloudellista asemaa ja
kukisti rajaseuduilla puhjenneet
kapinaliikkeet, m. m. juutalaisten
kapinan 70. Keisarit Titus ja
Domitianus olivat hänen poikiaan.
Vesper (lat.), kat. iltamessu; viimeistä
edellinen kanonisista rukoushetkistä.
V. säilyi Suomen kirkossa n. v:een 1650
asti. Nyk. se on herätetty uudelleen
eloon liturgisesti ja musiikillisesti
rikastettuna.
Vespucci [-pu’tši], Amerigo
(1451-1512), it. merenkulkija. Teki Espanjan
ja Portugalin palveluksessa 4 eri retkeä
(1497-1504) Brasilian itärannikolle ja
kirjoitti niistä matkakuvauksia. Nämä
julkaisi saks, M. Waldseemüller („Quatuor
navigationes", 1507), joka samalla antoi
uudelle maanosalle Amerikan nimen „koska
sen löytäjä oli Americus".
Wessel, Johan Herman (1742-85),.
tansk.-norj. runoilija. Julk. kuuluisaksi
tulleen parodisen huvinäytelmän ,,Kærlighed
uden Strömper" sekä humoristisia pikkukertomuksia.
Wessel Gansfort (n. 1420-89),
alankoon, uskonpuhdistuksen edeltäjä.
Vastusti paavinvaltaa, anekauppaa ja
kiirastulioppia ja edusti puhtaasti
raamatullista kristillisyyttä. Luther
piti häntä suuressa arvossa.
Wessex (s. o. Länsi-Saksi), yksi
anglosaksien seitsemästä Englantiin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0685.html