Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1257-1258 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Viebig-Wien

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Viebig [fībih], Clara (s. 1860),
saks. romaanikirjailijatar. Teoksia
suomen.: „Hekuban tyttäret", „Punainen
meri", ,,Ennen päivänkoittoa" y. m.

Wieck [vīk], Friedrich
(1785-1873), saks. pianopedagogi.
Opettajamaineen W. saavutti kahden tyttärensä,
Klaran (ks. Schumann) ja
Marien (1832-1916) kautta, jotka hän
kasvatti eteviksi pianisteiksi.

Wied [vīt], saks. ruhtinassuku,
omisti W:n kreivikunnan Westfalenissa,
menetti alueensa 1806. — W:n prinssi
Vilhelm (s. 1876) valittiin 1914
Albaanian ruhtinaaksi, mutta hänen oli pakko
jo sam. v. poistua.

Wied [vīd], Gustav (1858-1914),
tansk. kirjailija. Julk. humoristisia
kertomuksia ja romaaneja sekä huvinäytelmiä,
joista „2 X 2 = 5" ja „Kaupungin ylpeys"
on esitetty Suomessa.

Wiedemann, Ferdinand Johann
(1805-87), vir. kielentutkija,
lukionopettaja, Pietarin tiedeakatemian
akateemikko v:sta 1859. Julk. m. m. erittäin
arvokkaita tutkimuksia (kielioppeja ja
sanakirjoja) viron, liivin, mordvan,
tšeremissin, votjakin ja syrjäänin kielistä
sekä kansatieteellisiä tietoja virolaisista
ja liiviläisistä. [Krohn (Valvoja 1888);
Setälä (Finn.-ugr. Forsch. V, 1905).] —
Wiedemann, Gustav (1826-99), saks.
fyysikko. Tutkinut sähköopin ja
magnetismin ilmiöitä sekä näiden ja
lämpöjä valoilmiöiden keskinäisiä suhteita.

Wiedersheim [vīdərshaim], Robert
(1848-1923), saks. eläintieteilijä, anatomi,
prof. Freiburgissa v:sta 1882. Us.
julkaisuja selkärankaisten vertailevan
anatomian eri aloilta. Julk. oppikirjoja, m. m.
„Lehrbuch der vergleichenden Anatomie
der Wirbeltiere"’.

Wiegner [-ī-], Ernst (s. 1850), latv.
musiikkipedagogi, Latvian säveltaiteilijaliiton
puheenjohtaja, perusti 1920 Riikaan „fonologisen"
opiston sävelkorvan kehittämiseksi. Ensim. latv.
kansanlaulujen („Latvija", 1871, 1874) kokooja.

Vieki, rukoushuonekunta Pielisjärvellä.

Viekijoki, pieni joki, jonka lähteet
ovat Nurmeksen pitäjän itäosissa ja
joka laskee 13 km pitkän Viekijärven
kautta Pieliseen.

Wieland [vīlant], Christoph
Martin (1733-1813), saks. kirjailija,
valistussuunnan huomattavimpia esitaistelijoita
Saksassa. Eli Weimarissa v:sta 1772. Teoksia:
romaani „Agathon" (1766-67), jossa kuvaa omaa
kehitystään, ja romanttinen sankarirunoelma
„Oberon" (1780). Toimitti kirjallista
aikakausiehteä „Der teutsche Merkur". W:lla
on suuret ansiot saks. runokielen ja taideproosan
uudistajana, [Merker (saks., 1913).]

Chr. M. Wieland.

Viélé-Griffin [-ē-grifä’],
Francis de (s. 1864), amer.-syntyinen
ransk. lyyrikko. Symbolistisen suunnan johtajia,

Wieliczka [vjeli’tška], kaup.
Etelä-Puolassa, Galitsiassa, 15 km Krakovasta
kaakkoon. 7,000 as. Kaupungin "laidassa
kuuluisat suolakaivokset. Kaivosalueen
pituus on n. 4 km, leveys 1,2 km, syvyys
257 m. Lukuisine käytävineen (yhteenlaskettu
pituus 93 km, 7 päällekkäistä kerrosta), suurine
suolapylvässaleineen ja vesilammikoineen
kaivokset muodostavat maanalaisen kaupungin.
W:n kaivokset mainitaan jo 1044.

Vieljoki, Vitelenjoki, pieni joki
Aunuksessa, alkaa Vieljärvestä ja laskee
Suomen rajan lähitse Laatokkaan. Sen
suussa on Vitelen kirkonkylä.

Vieljärvi, kunta Etelä-Aunuksessa,
Laatokan ja Äänisjärven välillä.
Samanniminen järvi. vrt. Vieljoki.

Vielliebchen [fīllīphjen] (saks.), leikki,
jossa kaksi henkilöä yhdessä syö
kaksoismantelin. Joka seuraavan kerran
tavattaessa ensin muistaa sanoa „vielliebchen"
(= „kultaseni"), saa toiselta sovitun lahjan.
V:iä leikitään monella muullakin tavalla.

Viemäri, valtaoja, vrt. Ojitus ja
Puhtaanapito.

Wien [vīn] (roomalaisten Vindobona),
Itävallan pääkaup., Tonavan varrella, W. on
Euroopan kauneimpia kaupunkeja suurine puistoineen
ja monine komeine rakennuksineen, jotka ovat
keskittyneet varsinkin kaupungin keskukseen
Ringstrassen varrelle: ent. keisarin linna
Hofburg (keisarin asuntona 1278-1919),
goottilainen P. Stefanuksen tuomiokirkko
(rak. pääasiassa 1200-1500-luvuilla),
Mikaelin kirkko (W:ssä yht. 141 kirkkoa),
raatihuone, parlamenttitalo, ooppera,
Burgteatteri, huvilinna Belvedere samannimisessä
puistossa, Huvittelupuisto Prater. Yliopisto
(per. 1365, 10,000 yliopp.), korkeakouluja. Kone-,
korutavara- ja vaatetusteoll. Tonavan maiden tärkein
kauppakeskus. — Hallinnollisesti W. on
osavaltion asemassa. Sen hallinnon elimiä
ovat 165-jäseninen valtuusto (Gemeinrat)
ja sen 12-jäseninen valiokunta,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>