Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Wienin rauha-Wieselgren
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
pysyväinen tasapaino. Se oli oleva takeena
siitä, että suurvallat yhteisesti voisivat
ylläpitää rauhaa ja samalla ruhtinasten
valtaa, vanhoja laitoksia ja sisäistä
järjestystä.
Wienin rauha. Wienissä on tehty
seuraavat neljä rauhaa: 1) 1738, lopetti
Puolan perintösodan (ks. t.); 2) 1809,
lopetti Ranskan ja Itävallan (ks. t.)
sodan; 3) 1864, lopetti Preussin ja
Itävallan sodan Tanskaa (ks. t.) vastaan;
4) 1866, lopetti Italian ja Itävallan
(ks. n.) sodan.
Wienin siirroslaki [vīnin], Wilhelm
Wienin keksimä laki, jonka mukaan täydellisesti
mustan kappaleen säteilymaksimi siirtyy
lyhyempiä värähtelyjä kohti lämpötilan
kohotessa, W. s:n nojalla voidaan
spektroskooppisesti määrätä taivaankappaleen
lämpötila likimääräisesti.
Vienne [vie’n]. 1. Loiren lisäjoki
vasemmalta, Länsi-Ranskassa, 372 km. —
2. Kaup. Ranskassa, Rhônen rannalla.
Goottilainen katedraali. Muistomerkkejä
roomalaisajoilta. 25,000 as.
Vienti, kirjanpidossa: liiketapahtuman
merkitseminen kirjoihin.
Vienti l. eksportti, ulkomaankaupan
toinen päähaara: tavaroiden maasta vienti
ulkomaille. vrt. Kauppatase ja Suomi,
p. 472. — Vientihyvitykset, maahan
tuoduista koneista, raaka-aineista, puolivalmisteista
y. m. suoritettavien tullimaksujen peruutukset
vientiä harjoittavain elinkeinohaarain hyväksi
tavaroita maasta vietäessä.
Vientikamari, tuottajien ja
kauppiaiden vientiä edistävä yhdistys.
Vientiluotto. Valtioneuvosto tai
asianomainen ministeriö on oikeutettu, milloin
kotimaisia teollisuus- tai maataloustuotteita,
joilla Suomessa on luontaiset tuotantoedellytykset,
myydään ulkomaille, antamaan kauppahinnan
suorituksesta laissa määrätyillä ehdoilla
valtion takuun (vientitakuun), kuitenkin
enintään 75 %:iin asti myytyjen tuotteiden
kauppahinnasta. Valtion takuita voidaan
myöntää enintään 4 v:n aikana v:n 1926
alusta lukien eikä samanaikaisesti
voimassa olevien takuiden yhteenlaskettu
määrä saa nousta yli 50 milj. mk:n
(Laki valtion v:n järjestämisestä 23/12 1925).
Vientimaksu, muutamina sodanjälkeisinä
vuosina tullimaksujen ohella eräistä
tavaroista niitä maasta poisvietäessä
kannettu erikoismaksu. V:n kantaminen,
on nyttemmin lakkautettu.
Vientipalkkio, maasta vietäväksi
aiotulle tavaralle tai vientiä harjoittavalle
tuotannonhaaralle myönnetty avustus sen
kilpailukyvyn ylläpitämiseksi
maailmanmarkkinoilla.
Vienti-Pankki. Suomen Vienti-Pankki o.-y.,
Helsinki, per. 1920 nimellä Paloheimo ja kumpp.
panki-o.-y., nyk. nimi v:sta 1923;
osakepääoma 12 milj. mk.
Vientitariffi, poikkeustariffi, jonka
mukaan maastavietävistä tavaroista
viennin edistämiseksi rautateillä kannetaan
alempi kuljetusmaksu kuin yleisessä
tariffissa määrätty.
Vientiteollisuus ks. Teollisuus.
Vientitulli, maksu maastavietävistä
tavaroista. vrt. Vientimaksu.
Vierasmies, todistaja (ks. t.).
Vieremä, kunta Kuopion läänissä,
Pohjois-Savossa, Iisalmen pohjoispuolella;
926,0 km2, 6,462 as. (1927).
Wieringen [vīr-], saari Hollannissa,
Zuiderzeessä, v:sta 1925 padolla mannermaahan
yhdistetty. 3,100 as. Saksan kruununprinssin
Wilhelmin oleskelupaikka 1918-23.
Vierinkivi, juoksevan tai aaltoilevan
veden vierittelemä ja pyöristämä kivi. —
Vierinkivisora, pääasiallisesti
vierinkivistä muodostunut sora. Sitä on
jääkautisten sulavesivirtojen muokkaama
sora (fluvioglasiaalinen sora), jossa tav.
erilaiset sora-, hiekka- ja hietakerrokset
vuorottelevat. Kun v. tavallisimmin
esiintyy harjuina, sanotaan sitä myös
harjusoraksi.
Vierre, panimossa valmistettu
mallasuute-liuosi, jota käyttämällä mallasjuoma
valmistetaan.
Viertotie ks. Tiet.
Vierwaldstätterjärvi [fīrvaltštetər-],
Alppien kaunein järvi, Keski-Sveitsissä,
neljän metsäkantonin (vier Waldstätter),
s. o. Uri’n, Schwyzin, Unterwaldenin ja
Luzernin ympäröimä; 38 km pitkä,
suurin leveys n. 5 km, 113 km2, 437 m
yl. merenp., suurin syvyys 214 m. Muoto
hyvin mutkitteleva, ks. kuvaa palstalla 729.
Wiesbaden [vīsbāden], kaup.
Preussissa, Hessen-Nassaun maakunnassa,
Taunuksen rinteellä, läh. Reiniä. Euroopan
suosituimpia kylpypaikkoja (keittosuola-lähteitä).
Herttuanlinna. 105,000 as.
Wieselgren [vīselgrēn], Harald
(1835-1908), ruots. historioitsija ja
sanomalehtimies, Tukholman Kuninkaallisen
Kirjaston kirjastonhoitajana 1877-1900,
P. W:n poika. — Wieselgren, Peter
(1800-77), ruots. hist. kirjailija
ja raittiusmies, Gööteporin tuomiorovasti
1857-77. [Talvio (1902).]
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
