Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1291-1292 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Viljelystila-Villa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

V. riippuu pääasiallisesti 1) maan
laadusta, 2) kasvi- ja eläintuotteiden
välisestä hintasuhteesta ja 3) niityistä ja
laitumista. Suomessa on rehuntuotanto
huomattavasti etualalla.

Viljelystila. Asutustilat ovat joko
vroja tai asuntotiloja. V:aan hankitaan
paikallisia maatalous- ja liikenneoloja
silmälläpitäen yleensä niin paljon
viljeltyä ja viljelyskelpoista maata, kuin
keskikokoisen perheen, joka käyttää
pääasiallisesti omaa työvoimaa,
arvioidaan paikkakunnalla tavallista
viljelystapaa noudattamalla voivan kunnollisesti
viljellä, ei kuitenkaan enempää kuin
yht. 20 ha viljeltyä ja viljelyskelpoista
maata, sekä lisäksi, sikäli kuin
metsämaan lunastamiseen on mahdollisuutta,
niin suuri ala kasvullista metsämaata,
että siitä, metsän ollessa säännöllisessä
kasvukunnossa, voidaan saada tilan
välttämätön kotitarvepuu. Asuntotilaan
hankitaan vähintään niin paljon maata, että
sillä asuntotontin ohella on tarpeellinen
kasvitarha- ja perunamaa, ei kuitenkaan
enempää kuin 2 ha, ellei erityiset syyt
vaadi poikkeusta (Laki maan hankkimisesta
asutustarkoituksiin 25/11 1922, 2 luku).

Wilkama, Karl (s. 1876), alk.
Wilkman, kenraali. Otti osaa
maailmansotaan Venäjän armeijassa sekä Suomen
vapaussotaan Tampereen valloitusliikkeissä
ja sen armeijaryhmän päällikkönä, joka valloitti
Viipurin. Sotaväenpäällikkönä 1918-26.

K. Wilkama.

Wilke, Adam (1798-1847), lahjoittaja.
ks. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura.

Wilkes [ui’lks], Charles
(1798-1877), amer. amiraali, etelänapaseutujen
retkeilijä, löysi 1840 hänestä nimensä
saaneen, Austraalian eteläpuolella olevan
Wilkesin maan rannikon (vrt.
Etelämanner, kartta). — Wilkes,
John (1727-97), engl. poliitikko ja
sanomalehtimies. Hyökkäsi 1760-luvulla
toryministereitä vastaan ja menetti
paikkansa alahuoneessa. Hänet valittiin
useasti parlamenttiin, mutta alahuone
kumosi hänen vaalinsa. V. 1774 W. tuli
lordmayoriksi ja pääsi silloin jälleen
alahuoneeseen.

Wilkesbarre [ui’lksbäre], kaup.
Yhdysvalloissa, Pennsylvaniassa, Metalliteoll.
Lähistöllä antrasiittikaivoksia. 75,000 as.

Wilkie [ui’lki], Sir David
(1785-1841), skotl. taidemaalari. Maalannut
suosittuja skotlantilaisaiheisia laatukuvia,
hist. maalauksia ja muotokuvia, m. m.
kuningatar Viktorian.

Wilkins [ui’lkinz], George
Humbert, austr.-amer. lentoupseeri.
Retkeillyt arktisilla ja antarktisilla
seuduilla. Lensi huhtikuussa 1928
lentokoneella Alaskasta (Point Barrowista)
pohjoisnavan ylitse Huippuvuorille,
seuralaisenaan norj.-amer. K. Eielson.

Vilkitskij, B. A., ven. meriupseeri ja
hydrografi, suoritti us. napaseuturetkiä
Pohjois-Jäämerellä. Löysi 1913 Nikolai
II:n maan (ks. t.), purjehti 1914-15
koillisväylän idästä länteen.

Vilkkuluomi, räpytyskalvo,
matelijoiden, lintujen ja imettäväisten
kolmas silmäluomi, joka silmän sisänurkasta
liukuu silmän yli; imettäväisillä se
yleensä on surkastunut. Matelijoilla ja
linnuilla se toimii silmän kostuttajana.

Vilkomir (liett. Ukmerge), kaup.
Liettuassa, Kaunasista koilliseen. 14,000 as. —
Kiivaita taisteluita maailmansodan aikana.

Wilkuna, Kyösti (1879-1922),
kirjailija ja itsenäisyysmies. Julk.
realistisia nykyajankuvauksia, kuten „Novelleja",
„Yksin elämässä", „Haaksirikkoiset" ja
„Vaikea tie" sekä hist. kertomuskokoelmat
„Aikakausien vaihteessa", „Suomalaisia kohtaloita",
„Aikojen yöstä", „Erämaan lapset" (yhteisjulkaisu
„Miekka ja sana"), hist. romaanin „Viimeiset
luostariasukkaat", nuorisokirjan „Tapani Löfvingin
seikkailut", hist. näytelmän „Niilo Skalm",
kokoelman „Suomalaisia sankareita" (S. Ivalon
kanssa), muistelmateokset „Kahdeksan kuukautta
Shpalernajassa" ja „Kun kansa nousee" y. m.

Kyösti Wilkuna.

Villa, lampaan karva, joka samoin
kuin sarvet ja kynnet on sarveisainetta
(ks. t.). V.-karvat ovat aaltoisen
kiharaisia. Hienous on eri lammasroduissa
erilainen. V:n paksuus on 0,015-0,040 mm,
pituus jopa 500 mm. V. on hygroskooppista,
imien 30-40 % kosteutta tuntumatta kostealta.
Hapot eivät v:aan huomattavasti vaikuta,
mutta jo laimea kali- tai natronlipeä sen
liuottaa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>