Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Virkaylennys-Viro
- Viro
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
asiain tähden on estetty virkaansa
hoitamasta, tulee hänen hakea vapautusta
virkansa toimittamisesta, v:ta. V:n ajaksi
on määrättävä viransijainen.
Virkaylennys, siirto alemmasta
virasta korkeampaan. Yleiset
virkaylennysperusteet, ne perusteet,
joiden mukaan saman viran eri
hakijain tai ehdokkaiden kelpoisuutta on
vertailevasti arvosteltava ja etusija
heidän välillään määrättävä, ovat taito,
kyky ja koeteltu kansalaiskunto (H. M.
17/7 1919, 86 §).
Virkaylioikeus, erikoistuomioistuin,
jonne voidaan eräin poikkeuksin valittaa
päätöksestä, jolla kurinpitomenettelyä
noudattaen viran tai toimen haltija on
tuomittu viraltapantavaksi tai virasta
vapautettavaksi (Laki 29/6 1926).
Virke ks. Lause.
Virkkaus, naisten käsityö, jota
tehdään koukkupäisellä puu-, luu- tai
teräspuikolla. Käytetään useimmin
villalanka- ja pitsitöihin.
Virkkunen, Artturi Heikki
(1864-1924), alk. Snellman,
historiantutkija. Kouluhallituksen ylitarkastaja
1903-21, Turun Yliopiston historian prof.
ja rehtori 1921-24. Uuden Suomettaren
ja Uuden Suomen päätoimittaja 1917-19.
Teoksia: „Pohjalaisen osakunnan
historia" I-II, „Itämeren suomalaiset
itsenäisyytensä aikana", „Itämeren suomalaiset
saksalaisen valloituksen aikana", „Oulun
kaupungin historia", oppikirjoja.
 |
A. H. Virkkunen.
|
 |
Paavo Virkkunen.
|
— Virkkunen, Paavo (s. 1874), A. H. V:n
veli, kirkonmies, pedagogi ja poliitikko,
teol. toht. Helsingin eteläisen suom.
seurakunnan kirkkoherra v:sta 1926 (Ilmajoen
1918-26), Eduskunnan puhemies 1918,
1923, 1926 ja 1928 (jäsen v:sta 1913),
Suom. Normaalilyseon rehtori 1908-18.
Teoksia: „Elämänliike", kasvatusop.
teoksia ja us. saarnakokoelmia.
Virmajuuri (Valeriana officinalis),
Valerianaceæ-heimoon kuuluva ruohokasvi.
Kukat yhdisteräiset, punertavanvalkoiset,
sarjaviuhkoissa, lehdet parilehtiset.
Kasvaa rannoilla, ojanvarsilla, kosteilla
niityillä. Suurimmassa osassa maatamme.
Juurakosta valmistetaan hermoja
rauhoittavaa valeriaana-lääkettä.
Virmasvesi, Virmas, Virmavesi,
n. 13 km pitkä järvi Rautalammin reitissä
Iisveden itäpuolella, Karttulan pitäjässä.
Virna (Vicia), hernekasvien heimoon
kuuluva kasvisuku; lehdet tasaparisia,
kärhellisiä, yksittäin tai tertuissa.
Yleisimmät meillä luonnonvaraisina kasvavat
lajit: hiiren-v. l. hiirenherne
(V. cracca), jolla on tummansiniset
runsaskukkaiset tertut ja aito-v.
(V. sepium), jonka vaalean sinipunaiset
kukat ovat lyhytperäisissä, 3-5-kukkaisissa
tertuissa. Varsinkin Etelä-Suomessa viljellään
yleisesti vihantarehukasvina (tav. yhdessä
kauran kanssa) elo-v:aa, rehu-v:aa l.
vikkeriä (V. sativa),
 |
Rehuvirna.
|
jonka kukat ovat sinipunaisia, parittain
lehtihangoissa, lehdykät tylppä- tai
lanttopäisiä, otakärkisiä.
Viro (vir. Eesti), tasavalta
Suomenlahden eteläpuolella; idässä sitä rajoittaa
Venäjä, etelässä Latvia; manneralueen lisäksi
kuuluu V:oon länsirannikolla olevat saaret Hiidenmaa
(Huumaa), Saarenmaa (Saaremaa), Vormsi, Muhu,
Kihnu ja Ruhnu. 47,549 km2, josta järviä
2,328 km2, 1,120,000 as. (n. 25 km2:lla).
— V. on laakeaa tasankoa, kaakkoisosa aaltoilevaa
mäkimaata. Suurin osa maata on 50 m:n
korkeuskäyrän alapuolella. Korkein kohta on
Munamägi (324 m yl. merenp.). Suomenlahden
rannikolla tasanko päättyy jyrkkään törmään,
joka paikoin kohoaa 50 m:n korkuisena
pystyseinämänä. Vuoriperä on pääasiallisesti
vaakasuoria kalkkikivikerroksia;
Etelä-V:ssa on maaperä pehmeätä mureaa
hiekkakiveä. Jääkauden muistomerkkejä
ovat kaakkoisosassa kohoavat sora- ja
 |
Vaakuna.
|
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0727.html