Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Viro
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
talonpoikaisväestön velvollisuudeksi, vaikka
sillä ei ollut mitään sananvaltaa maan
hallinnossa. Maanoston johdosta
talonpoikien velkataakka oli musertavan
raskas. Mutta tämän ulkopuolella olivat
vielä kvootemaan sekä kartanon maan
talonpojat, joita epäedullinen seka-arenti
rasitti. Tavattoman suuresta renkien ja
maattomien luvusta ei oltu vähääkään
huolehdittu. Vaikeista taloudellisista ja
yhteiskunnallisista oloista huolimatta
alkoi nyt kuitenkin kansan elpyminen ja
voimistuminen.
V:n kansan vars. herääminen tapahtui
1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.
Tämä tapahtui vaikeissa olosuhteissa,
keskellä pahansuopuutta ja
ehkäisytoimenpiteitä saksalaisten taholta ja
keskellä lähestyvää venäläistyttämisuhkaa.
V. 1887 Itämeren-maakuntain
venäläistyttäminen pantiin häikäilemättömin
keinoin toimeen. Saksalaisten asemesta
tulivat nyt venäläiset isännöitsemään
maassa. Ven. virkavallan toimenpiteillä
kahlehdittiin kansan vapaa kehitys
vuosikymmeniksi. Vaikka julkiset
valtiolaitokset, oikeus- ja koululaitos sekä
hallinto yleensä olikin venäläistytetty, niin
oli saks. aateli kumminkin maan
itsehallinnon johdossa. Siihen ei ollut V:n
kansalla mitään vaikutusvaltaa, vaikka
aateliston maapäivät määräsivät verojen
käyttämisestä, jotka etupäässä olivat
virolaisten suoritettavana. Vallankumouksen
puhjettua Venäjällä lokak. 1905 levisi
lakkoliike kautta V:n. Sen kukistamiseksi
kartanonomistajat ennen pitkää
turvautuivat Venäjällä alkaneeseen
taantumukseen. Viro julistettiin v:n 1908 alussa
sotatilaan. Nyt hajaantui maaseuduille
työläisiä Tallinnasta käsin, ja heidän
johdollaan joutui joukko kartanoita
ryöstön ja tuhon omaksi. Tämän
johdosta maaseudulle ilmaantui
rankaisuretkikuntia, joiden säälimättömät
toimenpiteet monesti kohtasivat syyttömiäkin.
Venäläistyttäminen kaikkine mieli- ja
väkivaltaisuuksineen jatkui
vauhdikkaasti. Vaikeiden maaolojen vallitessa
siirtolaisuus 1906-17 kohosi uhkaavasti
ja sai samalla aikaan kaupunkien
nopean kasvamisen. Kuitenkin yleinen
varallisuus lisääntyi tuntuvasti, ja
omaperäinen sivistyselämä kypsyi. Keväällä
1917, Venäjän vallankumouksen jälkeen,
V. sai kansallisen autonomian maalisk.
30 p:nä. Kesäk. 13 p:nä ottivat V:n
kansalliset maapäivät maan hallituksen
käsiinsä. Syksyllä sam. v. saksalaiset
valloittivat Saarenmaan, Hiidenmaan ja
Muhun saaren.
Venäjällä valtaan päässyt bolševismi
vaikutti V:nkin oloihin. Maapäivät
hajoitettiin 28 p. marrask., ja vaalit V:n
perustavaan kokoukseen ehkäistiin
väkivalloin. Ven. sotilaslaumat ja kurittomat
kotimaiset ainekset pääsivät määräämään
maan asioita. V:n 1918 alussa, kun
bolševikit olivat vanginneet joukon saks.
aatelismiehiä ja porvareja, syyttäen heitä
maankavalluksesta, saksalaiset ottivat
haltuunsa V:n vielä valloittamattomat osat.
Mutta ennenkuin saks. joukot olivat
saapuneet Tarttoon ja Tallinnaan, olivat
virolaiset palauttaneet järjestyksen
bolsevikkien joukkojen peräytyessä pohjoiseen ja
itään päin. Jo 24 p:nä helmik. 1918 oli
maapäivien puhemiehistö, vanhinten
neuvosto ja V:n kansallinen hallitus yhdessä
valtiollisten puolueiden kanssa julistanut
V:n itsenäiseksi tasavallaksi, mutta saks.
sotaväen saavuttua Tallinnaan pakotettiin
V:n kansallinen hallitus hajaantumaan.
Saksalaisten koollekutsumat aateliston
maapäivät anastivat itselleen vallan
määrätä maan kohtalosta virolaisten
vastalauseista huolimatta, toivoen saavansa
toteutetuksi jonkinlaisen saksalais-balttilaisen
valtion, joka olisi yhdistettävä
Preussiin. Tällävälin Englanti ja Ranska
tunnustivat V:n maapäivät „de facto"
itsenäisiksi.
Kun Saksan, kärsittyään maailmansodassa
tappion, oli syksyllä 1918
poistettava joukkonsa V:sta, julisti V:n
väliaikainen hallitus ryhtyneensä
jatkamaan keskeytettyä toimintaansa. Mutta
jo marrask. 1918 Venäjän bolsevikit
alkoivat hyökätä eri tahoilta
valloittaen m. m. Narvan ja Tarton ja
edeten Tallinnan lähiseuduille asti. Jouluk.
saapui Tallinnan satamaan engl.
laivastonosasto, joka voitti bolsevikkien
laivueen. Kun Ekströmin ja Kalmin
johtamat suom. vapaaehtoiset olivat
tammik. 1919 yhtyneet V:n joukkoihin, alkoi
sotaonni kääntyä. Narva ja Tartto
valloitettiin takaisin ja helmik. 1 p:nä Valk
ja koko Viro puhdistettiin bolševikeista
kenraali Laidonerin johdolla, Keväällä
1919 kenraalien Judenitšin ja Rodžjankon
johtama „valkoinen" ven. armeija hyökkäsi
eräiden vir. joukko-osastojen tukemana
Narvasta käsin Pietaria vastaan.
Samoihin aikoihin von der Goltzin (ks. t.)
johtama saks. „rautainen" divisioona ja
saksalais-balttilainen armeijaosasto oli
ryhtynyt Kuurinmaalla taisteluun
bolsevikkeja vastaan ja heidät voitettuaan
kukistanut Latvian hallituksen.
Tuloksettomien neuvottelujen jälkeen
saksalaiset sodanjulistuksetta hyökkäsivät
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
