- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
1367-1368

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vuohisrohtuma-Vuokravakuutus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


tulehduksen muodostama luukohoama.
V. esiintyy tav. etujalassa aiheuttaen
ankaran ontumisen; on usein parantumaton. —
Vuohisrohtuma, hevostauti,
syntyy lian, kylmän y. m. aiheuttamasta
tulehduksesta vuohisessa. Eläimen liikkuessa
iho menee poikittaisiin poimuihin muodostaen
„rivejä", halkeilee ja ruvettuu.

Vuojoki. 1. Kartano Eurajoella. Oma
metsärata (23 km). Kuulunut Aake Tottille.
— 2. Rautatieasema Peipohjan-Rauman radalla,
Eurajoen kunnassa, 14 km Raumalta.

Vuokala, Savonrannan (ks. t.) kirkonkylä.

Vuokatti. 1. Korkea, n. 15 km pitkä
kvartsiittiselänne Sotkamon pitäjässä
Nuasjärven, Jormasjärven, Sapsojärven
ja Kiantajärven välisellä alueella,
maamme kuuluisimpia näköalapaikkoja.
Pohjoisin kukkuloista on Pöllyvaara
(329 m yli merenp. ja 193 m yli
Nuasjärven), muita kukkuloita Keima (329 m
yli merenp.), Rekivaara, Möykynvaara,
Porttivaara (349 m), Lehtovaara,
Honkavaara ja Sarvivaara. — 2. Pysäkki
Kontiomäen-Nurmeksen rataosalla, Sotkamon
kunnassa, 24 km Kontiomäestä.

Vuokinjoki, Suomussalmen reitin
pääjoen Kianta- l. Emäjoen lisäjoki
vasemmalta. Lähdejärvet Vienan Karjalassa,
juoksee n. 30 km pitkän, 1/2-2 km leveän
Vuokkijärven kautta.

Vuokki, Suomussalmen kunnan eteläosista
perustettavaksi määrätty uusi seurakunta.

Vuokkiniemi, kunta Vienan
Karjalassa, Suomen rajalla Suomussalmen
kohdalla. V:llä ovat Vienan Karjalan
suurimmat runolaulajat eläneet.

Vuokot, leinikköjen heimoon kuuluvia
monivuotisia ruohoja, useimmat keväällä
kukkivia. Meillä yleisimmät sini-v.
(Hepatica triloba) ja valko-v.
(Anemone nemorosa). Harvinaisempi on
kangas-v. (Pulsatilla vernalis),
jolla iso, valkoinen kukka, talvehtivat
parilehtiset lehdet ja valkovillainen suojus;
kasvaa Kaakkois-Suomen kankailla; nyk.
rauhoitettu. — Eräitä lajeja koristuskasveina.

Vuokra l. vuokrasopimus, välipuhe,
jolla toinen asianosainen, vuokranantaja,
luovuttaa toiselle asianosaiselle, vuokramiehelle
l. vuokraajalle,
irtainta tai kiinteää omaisuutta
vastiketta, vuokramaksua, vastaan käytettäväksi.
Maanvuokrasta (ks. t.). Huonevuokrasta on säädetty
12/5 1925 annetussa laissa.

Vuokra-alueen lunastaminen.
Maanvuokraoloissa ilmenneet epäkohdat sekä
vuokrajärjestelmän sellaisenaan
pysyttämisestä aiheutuvat yhteiskunnalliset
vaarat pakottivat valtiovallan ryhtymään
toimenpiteisiin uusien, omistusoikeudella
hallittavien viljelmien aikaansaamiseksi
ja ennen muuta saattamaan vuokra-alueet
mahdollisimman laajassa mitassa
vuokramiesten omiksi. V. l:ta koskeva
lainsäädäntö aloitettiin 15/10 1918
annetulla lailla. Torppa, josta vuokrasuhde
oli olemassa 25/10 1918, voidaan lunastaa
kaikkinensa torpparin omaksi, jos
jompikumpi asianosainen ennen vuokrasuhteen
päättymistä sitä vaatii tai jos se muuten
määrätään lunastettavaksi. Mitä on
säädetty torpasta, on myös voimassa
lampuotitilasta. Eräisiin torppiin nähden on
kuitenkin säädetty, ettei niitä saa lunastaa
itsenäisiksi. Samoilla edellytyksillä kuin
torpan voi vuokramies eräin poikkeuksin
lunastaa mäkitupa-alueen, jos hän on
vähintään 5 v. sitä hallinnut. V. l. voi
tapahtua joko vapaaehtoisesti
asianosaisten välisellä sopimuksella tai voi
vuokralautakunta hyväksyä vuokra-alueen
lunastamisvaatimuksen. Lunastushinnan
suorittaa lunastaja kokonaan itse tai voi hän
siihen saada valtion välitystä, siten että
valtio antaa maanomistajalle obligatsioneja
tai osaksi suorittaa hinnan rahassa,
ja on lunastajan sitten se korvattava
vuotuismaksuilla valtiolle. — Vv. 1919-25
on torppia ja mäkitupa-alueita lunastettu
itsenäisiksi:
Lunastettuja alueita
Valtion
välityksellä
kpl.
Ilman valtion
välitystä
kpl.
Yhteensä
ha
Torpat . . . 3,948 19,669 437,703
Mäkitupa-alueet . . . 1,115 23,296 18,689
Yhteensä 5,063 42,965 456,392


Vuokralautakunta, torpan, lampuotitilan
ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta 12/3 1909
annetussa laissa säädetty kuhunkin kuntaan
asetettava lautakunta, jonka tehtävänä on
erinäisten sanottujen vuokra-alueiden
vuokrasuhteista johtuvien asiain käsittely,
m. m. vuokrasuhdetta koskevain riitaisuuksien
sovittelu. Vuokra-alueiden lunastamista
koskevassa lainsäädännössä on v:lle annettu
erinäisiä tehtäviä m. m. vuokra-alueen
lunastamisesta määrääminen.

Vuokravakuutus. V:lla sen suppeammassa
muodossa tahtoo kiinteimistön

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0760.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free