Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vuoliainen-Vuorimänty
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Vuoliainen ks. Välikatto.
Vuolijoki, kunta Oulun läänissä,
Pohjanmaalla, Oulujärven etelärannalla;
670,0 km2, 2,236 as. (1927).
Vuolijoki, Väinö (s. 1872),
maanviljelijä ja liikemies, sos.-dem. poliitikko.
Osuustukkukaupan johtajia 1922-27.
Senaattori (elintarvetoimituskunnan
päällikkö) 1917, kulkulaitosministeri 1926-27,
Suomen lähettiläänä Berliinissä v:sta
1927. Eduskunnan puhemies 1921, 1922
ja 1925. Muotokuva ks. Favén, A.
Vuolin, vuolurauta, kaksikahvainen
suora- tai kaarevateräinen työkalu, jolla vuollaan
kimpiä, räystäskouruja y. m. Vuoluhöylä,
rautakahvainen irtoteräinen vuolin.
Wuolle, Bernhard (s. 1876),
insinööri, sähköteknikko, Tekn. Korkeakoulun
yleisen koneopin ja teollisuustalouden
prof. (v:sta 1922). Valtionrautateiden
päätirehtööri 1917-22, kulkulaitosministerinä
1918-19.
Vuoltee, maatila Kokemäellä.
Vuolteen virta ks. Vuoksi.
Vuolukerma (ven. smetana), ven.
meijerituote, käytetään kuten voita ja
juustoa tai sekoitteeksi useiden ruokalajien
valmistuksessa. [Pehkonen (1914).]
Vuolukirves, piilu, piilukirves,
ks. Kirves, kuva 2.
Vuolukivi, kivilaji, joka on niin
pehmeää, että sitä voi vuolla.
Kokoomukseltaan ja laadultaan v:t ovat hyvin
vaihtelevia, mutta pääaineksina ovat
magnesiumrikkaat silikaatit kuten talkki,
kloriitti, serpentiini tai sädekivi ja näiden
ohella joko magnesiitti tai dolomiitti.
Suomen v:t ovat talkki-magnesiitti- tai
talkki-dolomiittikiviä. V:eä, joka on
Itä-Suomen liuskealueilla jokseenkin yleistä,
käytetään rakennus- ja koruteollisuusaineeksi
sekä uuninkiviksi.
Vuonislahti, rautatieasema
Joensuun-Nurmeksen rataosalla, Pielisjärven
kunnassa, 81 km Joensuusta.
Vuonninen, runokylä Vuokkiniemellä,
Vuono, pitkä ja kapea, jyrkkärantainen,
tav. haarainen merenlahti. V:t esiintyvät aina
ryhmittäin (v.-rannikot) ja yksinomaan niissä
maapallon osissa, jotka jääkaudella olivat
jäätikköjen peitossa. Ne ovat entisiä
jokilaaksoja, joita jääkaudella niihin soluneet
jäätiköt ovat syventäneet ja leventäneet.
Selväpiirteisimmät ovat Norjan, Grönlannin,
Brittiläisen Kolumbian, Chilen ja Uuden-Seelannin
v.-rannikot. ks. kuvaliitettä Norja 2.
Vuoreija (norj. Vardö), kaup.
Norjassa, Ruijassa, Varanginniemen itäpäässä
olevalla Vardön saarella. Hyvä satama,
linnoitus; harjoittaa suurkalastusta ja
kalakauppaa, kalan, traanin ja guanon
vientiä. 3,300 as., joista osa suomalaisia.
Vuorela, valtion omistama tyttöjen
kasvatuslaitos Vihdissä.
Vuorela, Einari (s. 1889), runoilija.
Julk. m. m. runokokoelmat „Huilunsoittaja",
„Keväthartaus" ja „Täältä kaukana".
Vuoremanjoki, 28 km pitkä Jäämereen
laskeva joki Suomen ja Norjan rajalla
(Petsamon länsirajan pohjoisin osa).
Vuorenheimo, Ossian (1845-1917),
alk. Bergbom. Tie- ja Vesirakennusten
Ylihallituksen ylitirehtööri 1892-96, Senaatin
kulkulaitostoimituskunnan päällikkönä 1896-1905;
maamarsalkkana 1904-05.
Vuorentaka, allodisäteri Halikossa.
Kuulunut Horneille ja v:sta 1780 Armfelteille.
Vuori l. vuoripuolue (ransk. la
Montagne), valtiollinen puolue Ranskan
vallankumouksen aikana; nimensä se
sai siitä, että sen jäsenten paikat olivat
istuntosalin ylimmillä penkeillä.
Vähäisestä lukumäärästään huolimatta puolue
toimeliaisuudellaan ja klubiensa
(jakobiinien ja kordelieerien klubit) tukemana
hallitsi melkein yksinvaltaisesti Ludvig
XVI:n mestauksesta Robespierren
kukistumiseen (tammik. 1793 — heinäk. 1794)
johtajinaan Danton, Robespierre, Marat
ja Hébert. Se on lähinnä syypää
syyskuun murhilla (1793) alkaneeseen
hirmuvaltaan, mutta voimakkaalla ja
häikäilemättömällä menettelyllään se pelasti
vallankumouksen sitä ulkoa- ja sisääpäin
uhanneilta vaaroilta.
Vuori, Martti (s. 1858), oik.
Bergh-Martti-Vuori, kirjailija.
Kuopion läänin kuvernöörinä 1903-05.
Julk. huvinäytelmiä y. m.
Vuorihallitus, vuoriteollisuuden
hallinnollinen keskusvirasto 1821-84. Sen
tehtävät siirtyivät Teollisuushallitukselle.
Vuori-insinööri, ylemmän
vuoriopiston, tav. vuoriakatemian,
kurssin suorittanut henkilö.
Vuorikalkki, hiilikalkki (ks. t.).
Vuorikide ks. Kvartsi.
Vuorikollegio, Ruotsin vuoritoimen
ylihallitus, per. 1630, toimi V:n nimellä
1649-1857.
Vuorilaji, kivilaji (ks. t.).
Vuorimänty (Pinus montana),
mäntylaji, pensasmainen tai matala puu, jonka
kaarna on mustahko tai vaaleanharmaa
(ei kellanpunertava), neulaset kaksittain.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
