Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vuorokausi-Wupper
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Paloöljyn om.-p. on 0,75-0,82. Masutia
käytetään sinänsä höyrykattiloiden
lämmitykseen ja raakaöljymoottoreissa; myös
siitä valmistetaan voiteluöljyjä,
vaseliinia ja parafiiniä y. m. — Kem.
kokoomukseltaan amer. v. on pääasiassa
metaanisarjan, kaukaasial. v. nafteenisarjan
hiilivetyjä. Polttoarvo vaihtelee
9,500-11,000 kal/kg.
Vuorokausi. Todellisen aurinko-v:n
pituus on se aika, mikä kuluu kahden perättäisen
aurinkokulminatsionin (keskipäivän) välillä. Sen
johdosta, että Maan liike radassaan ei ole tasainen,
on aurinko-v:n pituus vaihteleva. —
Yhteiskunnallisessa ajassa käytettävän
keskiaurinko-v:n pituus on todellisen
aurinko-v: n keskiarvo. Tähti-v:n pituus
on aika kevätpisteen kahden kulminatsionin välillä;
se on 3’ 56" lyhyempi kuin aurinko-v. Aurinko-v:n
alku luetaan kuitenkin keskiyöstä, myös tähtit.
havainnoissa (vrt. Maailmanaika). V:n maant.
rajasta ks. Päivämäärän raja.
Vuorokautinen liike, se liike, jonka
taivaankappaleet Maan pyörimisen vuoksi
näyttävät suorittavan taivaankannella
vuorokauden kuluessa.
Vuorokurssijärjestelmä, järjestelmä,
jota noudattaen aineet ovat jaetut n. s.
vuorokursseihin. Maamme neliosastoisissa
yksiopettajaisissa kansakouluissa esim.
yhdistetään us. aineissa kaksi alempaa ja
kaksi ylempää osastoa yhteisiin läksyihin
siten, että opittava aines jaetaan
kumpaisenekin osastoparille kahteen
kurssiin, joista aina yksi vuorotellen
käsitellään yhtenä lukuvuonna.
Vuorovedet, luode ja vuoksi (ks. t.).
Vuoroviljelys, peltoviljelys järjestelmä,
jossa noudatetaan kasvivuorottelun
periaatetta, s. o. säännöllisesti vaihdellaan
olki- ja lehtikasveja. V:n tarkoituksena
on mahdollisimman täydellisesti, mutta ei
yksipuolisesti, hyötyä maan tuotannollisista
voimista. V:n „isänä" pidetään
Albrecht Thaeria (ks, t.). Kuuluisin
v.-kasvijärjestyksistä on n. s. Norfolkin
kasvijärjestys: 1) juurikasvit,
2) kevätvilja, 3) apila, 4) syysvilja.
V:n käyttö on meillä supistunut pienille
juurikasvikierroille, mutta
kasvivuorottelun periaatetta koetetaan noudattaa
koppeliviljelykseen (ks. t.) kuuluvissa
kasvijärjestyksissä, joita meillä on
käytännössä verraten paljon. vrt. myös
Peltoviljelysjärjestelmät.
Vuosi, Maan kiertoaika Auringon
ympäri. Sideerinen l. tähti-v,
Auringon näennäinen kiertoaika kiintotähdestä
jälleen samaan kiintotähteen, 365 vrk. 6 t.
9 min. 9 sek. Troopillinen v.,
Auringon kiertoaika kevätpisteestä toiseen,
on kevätpisteen presessionin vuoksi n.
20 min. lyhyempi, nim. 365 vrk. 5 t. 48 min.
46 sek. Anomalistinen v., Maan kiertoaika
periheliumista toiseen on 365 vrk. 6 t. 13 min.
50 sek. Ajanlaskussa käytetystä v:sta
ks. Ajanlasku.
Vuosihaaste l. proklama on
tuomioistuimen antama julkinen haaste
jonkin pesän kaikille velkojille viimeistään
määrättynä päivänä vuoden kuluttua,
kaupungissa ennen kello 12 päivällä ja
maalla ennen kello 7 illalla, ilmoittamaan
saatavansa oikeudelle, uhalla että velkoja,
joka jättää saatavansa ilmoittamatta, menettää
puhevaltansa velallista vastaan, jollei
näytetä velallisen ennen paikalletulopäivää
tietäneen tai mainittuna päivänä saaneen
tiedon velasta. V:n voivat saada jonkun henkilön
kuoleman johdosta hänen kuolinpesänsä
osakkaat tai joku heistä; avioeron
tapahduttua kumpikin puoliso, yhtiön
purkautumisen tai yksityisen yhtiömiehen yhtiöstä
luopumisen johdosta yhtiömiehet, sekä
holhooja, kun täysikäinen henkilö
asetetaan, holhouksen alaiseksi (Asetus
määräajasta velkomisasioissa sekä
vuosihaastosta 9/11 1868; Laki osakeyhtiöistä
2/5 1895, 43 §; Osuustoimintalaki 10/7 1901,
26 §; Asetus kommandiittiyhtiöistä
24/11 1864, 3 §; Asetus kaupparekisteristä
2/5 1895, 4 ja 9 §§).
Vuosilohko, metsäala, joka järjestetyssä
metsätaloudessa hakkuulaskelman mukaan määrättynä
vuonna joutuu hakkuun alaiseksi.
Vuosilustot ks. Puu.
Vuosisata, sadan vuoden jakso.
V. alkaa 1 p. tammikuuta sinä vuonna,
jonka luku päättyy 01.
Vuota ks. Nahka.
Vuotjärvi, 13 km pitkä, 12 km leveä
järvi Nilsiän reitissä; erittäin niemi-,
lahti- ja saaririkas. Laskee Juankoskea
myöten Akonveden, Muuruveden ja
Juurusveden kautta Kallaveteen.
Vuotuinen yhtälö, Tyko Brahen 1590
keksimä laki, joka ilmoittaa Auringon
vetovoiman vaikutuksen Kuun liikkeeseen, ja
jonka johdosta Kuu syyskuussa on 11’
edellä ja maaliskuussa 11’ jäljessä siitä,
missä se havaittaisiin, jos Maan rata
olisi ympyrä.
Wupper [vupər], Reinin lisäjoki
oikealta, laskee Kölnin alapuolella
Reiniin, 98 km pitkä. W:n varrella m. m.
Elberfeld-Barmen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
