Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vytegra-Väestötilasto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Vytegra [-e’-], joki
Pohjois-Venäjällä, laskee kaakosta
Äänisjärveen. n. 150 km pitkä. Osa
Marian kanavistosta (ks. t.).
Joen rannalla samanniminen kaup.
Vytšegda [-e’-], joki Pohjois-Venäjällä,
Vienanjoen oikeanpuoleinen lähdejoki,
1,130 km pitkä. Katariinan kanavan
välityksellä yhteydessä Kaman kanssa.
Vyyhti, vyyhtimen kelalle kelattu
lankamäärä. Puuvillalanka-v:ssä on 768 m
(840 engl. yardia) tav. jaettuna 7
pasmaan. Pellavalanka-v:ssä on 2,743 m
(3,000 yardia) jaettuna 10 pasmaan.
Villalanka-v:ssä on meillä 1,000 m (10
pasmaa), mutta engl. järjestelmässä 512 m
(560 yardia, 7 pasmaa). Silkkilanka-v:ssä
on nyk. 9,000 m (20 pasmaa).
Vyöhyke, zooni, kahden
samakeskisen ympyrän rajoittama osa pallon
pintaa. Maapallo on vanhastaan jaettu
viiteen lämpö-v:een: kuumaan
(l. troopilliseen), pohjoiseen ja
eteläiseen lauhkeaan sekä
pohjoiseen ja eteläiseen kylmään.
Näiden rajoina on pidetty m. m.
tähtitieteellisiä viivoja: kääntö- ja
napapiirejä. Viime vuosikymmeninä on
kumminkin rajaviivoina alettu käyttää
isotermejä. Muudan yleistajuisissa teoksissa
ja kartoissa käytetty lämpö-v.-jako on
Supanin laatima: kuuma v. on +20°:n
vuodenisotermien välissä, lauhkeat v:t
+20°:n ja 0°:n vuodenisotermien
välissä ja kylmät v:t 0°:n isotermin
kylmemmällä puolella.
Vyöhykelinnoitus, päälinnoituksen
tai kaupungin ympärille n. 8-10 km päähän
pääpaikasta rakennettu linnakeketju.
Vyöhykerohtuma, vyöruusu,
rakkulainen, punoittava, kutkuava, joskus
särkeväkin ihottuma, joka ilmaantuu tav.
vyöhykemäiselle alueelle ruumiin toiseen
puoliskoon (tavallisimmin rintakehälle).
Useimmiten rakkulat kuivuvat muutamassa
päivässä ruvelle. Tauti johtunee
hermostohäiriöistä. Hoito: tulehtunut
kohta pidetään kuivana ihojauheella,
mahdollisia haavoittumia hoidetaan miedoilla
salvoilla.
Vyölinssi, linssi, jonka muodostaa
pienempi ydinlinssi ja sitä ympäröivät
renkaat l. vyöt. Vyöt on niin hiottava,
että niillä on täsmälleen sama polttopiste
kuin ydinlinssillä. Käytetään majakoissa
y. m. vrt. Majakka, Fresnelin
linssilaitteen kuva.
Vyöruusu, vyöhykerohtuma (ks. t.).
Vyötiäiset (Dasypodidæ),
vajahampaisten lahkoon kuuluvia, Etelä- ja
Keski-Amerikassa eläviä imettäväisiä. Ruumiin
selkäpuolta peittää vahva iholuusto, joka
on muodostunut poikittaisiksi vöiksi
asettuneista levyistä. Pää, häntä ja jalkojen
ulkosivut ovat niinikään luulevyjen
suojaamat. Vatsapuoli karvapeitteinen.
Kuusivöinen vyötiäinen l. armadilli
(Dasypus sexcinctus), eläintarhoissa
yleisin laji, on 50-60 cm pitkä,
kellanruskea; sen keskiruumiissa 6
kapeata panssarivyötä. Syö muurahaisia ja
termiittejä. Kaivautuu vaaran uhatessa
nopeasti maahan. Pallovyötiäinen
(Tolypeutes tricinctus), jonka ruumiin
keskellä on 3 vyötä ja näiden edessä ja
takana yhtenäiset kilvet, on edellistä
vähän pienempi. Se kiertyy vaaran uhatessa
pallomaiseksi keräksi. Jättiläisvyötiäinen
(Priodontes giganteus) tulee 1,5 m
pitkäksi (häntä mukaanluettuna).
 |
Pallovyötiäinen. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
