Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Välskäri-Värimatara
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Välskäri (ruots.), haavuri, henkilö,
joka on saanut haavojen hoitoa y. m.
yksinkertaista kirurgiaa koskevaa alkeisopetusta.
Ennen v:eitä käytettiin varsinkin sotaväessä.
Välskärin Kertomuksia, Topeliuksen
hist. romaani, ilmestyi v:sta 1851
Helsingfors Tidningarissa ja 1853-67 kirjana.
Vänern, Venneri (ks. t.).
Vänersborg [vēnersborj], kaup.
Ruotsissa, Vennerin kaakkoiskärjessä. Tiili-,
tulitikku-, kenkä- ja koneteoll. 8,900 as.
Vänrikki (ruots.), Suomen armeijan
alin upseerin arvo.
Vänrikki Stoolin Tarinat, J. L.
Runebergin 2-osainen runoteos, aineet Suomen
sodasta 1808-09, ilm. 1848 ja 1860.
Värend [-ä-], ikivanha ruots.
pikkumaakunta, joka myöh. luettiin
Smålandiin. Sen asukkaita sanottiin
virdareiksi. Naisten kansanpuvut ovat
tulleet kuuluisiksi.
Väriaberratsioni, kromaattinen
aberratsioni, ks. Linssi.
Väriaineet voidaan ryhmittää
käytännön mukaan maali-, värjäys-, paino-,
lakkaväreihin j. n. e. Kem. suhteessa
erotetaan kivennäis-v. ja
orgaaniset v. Kivennäisvärejä
(ks. Mineraalivärit) käytetään
maalaukseen, lasin, paperin y. m. värjäykseen.
Ovat valonkestäviä. Useat niistä ovat
myrkyllisiä. Orgaanisista v:sta ovat
luonnonvärit joutuneet miltei kokonaan
syrjään keinollisten, kivihiilitervan
jaoitteista valmistettujen terva-v:n
tieltä. Kaupassa esiintyvien orgaanisten
v:n lukumäärä nousee tuhansiin.
Aniliinista valmistettuja v:ta sanotaan
aniliiniväreiksi. Kem. kokoomuksensa
mukaan orgaaniset v. voidaan jakaa
seuraaviin ryhmiin: 1) nitrosofenoli-
ja nitro-v., fenolien ja amiinien
nitroso- ja nitroyhdistyksiä; 2) atso-v.,
jotka sisältävät typpeä (ryhmän — N = N —),
ovat helposti valmistettavia ja huokeita;
3) oksaisiini, tiatsiini- ja
atsiini-v., heterosyklisiä yhdistyksiä;
4) difenyyli- ja trifenyylimetaani-v.,
jotka johtuvat metaanin fenyyliyhdistyksistä;
5) ksanteeni-v., jotka johtuvat ksanteenista;
6) antraseeni-v., jotka johtuvat antrakinonista
(näihin kuuluvat erittäin valonkestävät alitsariini-v.);
7) kinoliini-, akridiinir ja tiatsoii-v.;
8) indigo ja tioindigo-v.,
kestäviä v:ta, jotka imeytetään värjättäviin
kankaisiin y. m. värittöminä n. s. leukoyhdistyksinä;
hapettuessaan nämä saavat värinsä;
9) rikki-v. — Väriaineteollisuus on
kehittynein Saksassa; maailmansodan jälkeen ovat
erittäinkin Englanti ja Amerikka pyrkineet Duoinaan
itsenäisen v.-teollisuuden. — Maalauksessa
käytetään kiinnikeaineena lakkaa, vernissaa,
saponlakkaa (ks. n.), liima-aineita y. m.
(ks. Maalaus). vrt. Värjäys, Peittaus.
Värihiukkaset, kromatoforit,
ovat kasvien soluissa olevia, määrätyn
muotoisia ja erinäisiä väriaineita
sisältäviä alkuliman osia. Niitä on kaikissa
muissa kasveissa paitsi sienissä. Nuorissa
soluissa v. ovat pieniä, värittömiä,
vahvasti valoa taittavia hiukkasia.
Myöhemmin ne kehittyvät joko viher-, valko-
tai rusohiukkasiksi. Viherhiukkaset
(kloroplastit) sisältävät värittömässä
perusmassassaan lehtivihreää (ks. t.) ja
karotiineja (ks. t.). Viherhiukkaset, kuten
muutkin v. sijaitsevat soluissa alkuliman
sisässä ja yleensä pitkin solun seinämiä.
Muodoltaan ne useimmilla kasveilla o.vat
kiekkomaisesti litistyneitä, toisilla
jyvämäisiä, eräillä nauhamaisia, tähtimäisiä
t. m. s. Useilla leväryhmillä on
viherhiukkasissa lehtivihreän ohella toinenkin
väriaine, joka peittää vihreän värin, tai
korvaa lehtivihreää jokin lähisukuinen
aine (vrt. Punalevät, Ruskolevät,
Sinilevät). Toisilla kasveilla
viherhiukkasten väri peittyy muiden,
solunesteessä olevien värien, esim. punaisen
(veripyökki) vuoksi. — Valkohiukkaset
(leukoplastit) ovat värittömiä v:ia. Niitä
on kasvinosissa, joihin valo ei tarpeeksi
voimakkaana pääse, samoinkuin yleensä myös
päällyskettosoluissa. Valoon joutuessaan
ne usein (esim. perunan mukuloissa) voivat
muuttua viherhiukkasiksi. Valkohiukkaset
toimivat vararavintosäiliöissä sokerin
muuttajina tärkkelykseksi. — Rusohiukkaset
(kromoplastit) ovat muuttuneita viher-
tai valkohiukkasia ja sisältävät keltaista
tai kellanpunaista väriainetta. Niitä on
yleisesti terälehdissä ja hedelmänseinissä,
jotka niiden vaikutuksesta ovat keltaisia,
ruskeita, punaisia j. n. e.
Väri-indeksi, tähtit., jonkin tähden
visuaalisen ja valokuvauksellisen
kirkkauden erotus. Tähden v. on osoitus sen
lähettämän säteilyn jakautumisesta
spektrissä; se on läheisessä yhteydessä tähden
spektriluokan kanssa.
Värilliset, ei-valkoihoisista sekä
näiden ja valkoihoisten sekarotuihin
kuuluvista ihmisistä käytetty nimitys.
Värimatara, krappikasvi, eräät
Rubia-sukuun kuuluvat ruohokasvit,
joiden kuivattuja 5-10 mm:n paksuisia
juurakolta (krappi) ennen käytettiin
punaisten väriaineiden, alitsariinin (ks. t.)
ja purppuralakan, valmistukseen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
