Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Yhdysvallat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
sai alkunsa Jaakko I:n hallitessa,
jolloin Lontoon komppania perusti (1607)
Jamestownin; siitä ja muista
uudisasutuksista kehittyi Virginian siirtokunta,
missä tupakanviljelys pian tuli
pääelinkeinoksi. Pohjoisemmaksi, n. s.
Uuteen-Englantiin, asettui 1620 nykyisen
Massachusettsin alueelle joukko uskonvainoja
paenneita puritaaneja („pilgrimi-isät").
Englannissa jatkuva uskonnollinen sorto
sai uusia puritaaniparvia siirtymään
Uuteen-Englantiin, missä he perustivat
uusia siirtoloita nyk. Mainen,
Hampshiren, Rhode Islandin ja Connecticutin
alueille. Uuden-Englannin länsi- ja
lounaispuolelle perustivat hollantilaiset
1620-luvulla Uudet-Alankomaat nimisen
siirtokunnan, joka 1667 luovutettiin
Englannille. Tämän uudisasutuksen pääpaikalle
Uudelle-Amsterdamille annettiin nimeksi
New York. Uusien-Alankomaiden
eteläosa, Hudson- ja Delaware-jokien välinen
alue, sai nimen New Jersey.
Ruotsalaiset perustivat 1638 nykyisen Delawaren
alueelle Uusi-Ruotsi (ks. t.) nimisen
siirtokunnan, joka 1655 joutui
hollantilaisten valtaan ja 1667 Englannille. Sen
länsipuolelle syntyi Maryland, jonne
asettui varsinkin kat. maanpakolaisia. V. 1681
William Penn perusti Pennsylvanian
kveekarisiirtokunnan, jonka pääpaikaksi
tuli Philadelphia, Näihin aikoihin
syntyivät myös Pohjois- ja Etelä-Carolina
ja 1700-luvulla Georgia. Viimeksimainitun
vuosis. keskipalkoilla siirtokuntia
oli 13. Emämaa koetti pitää niitä
täydellisessä riippuvaisuudessa. Se tunnusti niille
oikeuden järjestää paikalliset asiansa,
mutta pidätti parlamentille rajattoman
lainsäätämisvallan ja koetti niistä
taloudellisesti hyötyä. Ulkomaankauppa
pidätettiin kokonaan Englannille, siirtokuntien
keskinäistä kauppaa vaikeutettiin, ja
Englannin teollisuuden hyväksi ehkäistiin
niiden oman teollisuuden kehittyminen. —
Ranska oli 1600-luvun alussa ottanut
haltuunsa pohjoisempana olevan Kanadan,
ja 1600-luvun loppupuolella
Mississippijoen suun ympärillä olevan Louisianan.
Anastamalla alueen, joka yhdisti
Kanadan Louisianaan Ranska saattoi ehkäistä
engl. uudisasutuksen leviämisen
länteenpäin. Englannin ja Ranskan
ristiriitaiset siirtomaaedut johtivat
ratkaisevaan taisteluun, joka päättyi 1763
Pariisin rauhassa. Siinä Ranska menetti
kaikki Pohjois-Amerikassa olevat
siirtomaansa. Kun Englannilla oli sodan
johdosta ollut suuria kustannuksia, katsoi
se oikeudenmukaiseksi, että siirtokunnat
ottivat osaa tästä johtuvan verotaakan
kantamiseen. Jo 1764 Englannin
parlamentti määräsi tuontitullin useille
Amerikassa käytetyille kulutustavaroille, ja
1765 säädettiin leimavero. Amerikkalaiset
olivat jo tätä ennen esittäneet sen
periaatteen, että heitä ei voitu verottaa
ilman heidän omaa suostumustansa, ja
leimavero kohtasi niin jyrkkää
vastustusta, että se oli peruutettava. Samalla
annettiin julistus, jonka mukaan
parlamentilla oli oikeus verottaa siirtokuntain
asukkaita. V. 1767 se hyväksyikin uuden
tullilain, jonka mukaan Amerikkaan
tuodusta teestä y. m. oli kannettava
tullia. Amerikkalaiset rupesivat silloin
vieromaan engl. tavaroita. Mieltenkiihko
kasvoi, ja kun Bostoniin 1773 saapui
teellä lastattuja laivoja, niin joukko
intiaaneiksi puettuja miehiä viskasi
suuren osan lastista mereen. Hallitus
määräsi nyt Bostonin sataman suljettavaksi
ja ryhtyi omin valloin muuttamaan
Massachusettsin siirtokunnan oikeuksia.
Syysk. 1774 kokoontui sen johdosta
Philadelphiaan ensim. yhteinen kongressi,
Kokous laati julistuksen siirtokuntien
oikeuksista ja vaati erinäisten Englannin
parlamentin päätösten kumoamista
uhaten muuten lopettaa kauppayhteyden
emämaan kanssa. Samalla ryhdyttiin
varustautumaan sotaan.
Siirtokuntien sotavoimien päälliköksi
valittiin Washington. Suurin
vaikeuksin onnistui hänen luoda kansallinen
armeija. Heinäk. 4 p. 1776 kongressi
julisti siirtokunnat itsenäisiksi. V. 1777
pakotettiin engl. sotajoukko
antautumaan Saratogan lähellä. Tämän voiton
seurauksia oli, että Ranska, jonne
B. Franklin oli lähetetty, teki 1778
liiton siirtokuntien kanssa, ja tähän
sopimukseen yhtyi myös Espanja. V. 1781
ransk. apujoukko ja amerikkalaiset
sulkivat engl. armeijan Yorktowniin, jossa
sen oli antauduttava. Lopullinen rauha
tehtiin 1783 Pariisissa. Siinä Englanti
tunnusti siirtokuntien itsenäisyyden.
Pitkällisten riitojen jälkeen saatiin
aikaan valtiosääntö. Se astui voimaan
1789. Liittotasavallan ensim.
presidentiksi valittiin Washington. Tämän
kahtena presidenttikautena (1789-97)
hallinto ja lainkäyttö järjestyivät ja liiton
raha-asiat saatettiin vakavalle kannalle.
Washington ei suostunut rupeamaan
kolmatta kertaa presidentiksi, ja sen
jälkeen on pysynyt tapana, että
presidenttiä ei valita uudestaan muuta kuin yhden
kerran. Joukko uusia valtioita otettiin
liittoon. V. 1803 ostettiin Ranskalta
Louisiana, joten Y:lle joutui koko
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
