Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Äänialat-Äänne
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
värähtelyä sen ominaisvärähtelyn sekä
tämän ylivärähtelyjen taajuudessa, ja
näiden yhtymisestä yhdistyneeksi
värähdysliikkeeeksi, soinniksi
(ylivärähtelyjen lukumäärästä ja keskinäisistä
voimakkuus-suhteista, näiden määräämästä
värähtelykuvion muodosta), riippuu sävelen
sävy. Ylivärähtelyjä vastaavia säveliä,
ylisäveliä sanotaan tämän mukaan
soinnin osittaissäveliksi. —
Yksiviivaisen a:n taajuus on 435 (koko-)
värähdystä sekunnissa. Ä :n nopeus ilmassa
on n. 1/3 km/sek, vedessä 1,450 km/sek. —
Ä:n kuuleminen perustuu korvan näkinkierässä
olevien kielien (hermosäikeitten päitten)
värähtelyyn resonanssin vaikutuksesta.
— Musiikissa nimitetään ä:iksi
myöskin itsenäisesti toistensa ohella
esitettäviä sävelkulkuja (esim. eri
kuoro-ä:t, orkesteri-ä:t y. m.).
Äänialat, äänirekisterit, mus.,
ihmisäänten ja soittimien sävelalueissa
ilmeneviä erisointisia, tasoltaan
matalampia ja korkeampia vyöhykkeitä.
Ääniasteikko, asteikko, jonka mukaan
erilaisen äänioikeuden vallitessa
äänioikeutetun äänimäärä lasketaan.
Äänijänteet. Todelliset ä. ovat
kurkunpäässä oleva n. s. äänijännesiteen,
äänijännelihaksen ja näitä peittävän
limakalvon muodostama, äänirakoa rajoittava
poimupari, joka kulkee kilpiruston
etusärmän molemmilta puolilta kannurustoon.
Ääniraon kautta kulkeva ilmavirta panee ä.
väräjämään ja synnyttää äänen, jonka korkeus
riippuu ä:n etäisyydestä toisistaan,
pituudesta ja kireydestä. Todellisten ä:n
yläpuolella on 2 velttoa limakalvopoimua:
vale-ä. Kuva ks. Kurkunpää.
Äänikerta, mus. Ä:ksi l.
urkurekisteriksi sanotaan urkuihin
kuuluvia puuryhmiä, jotka sävyltään yhtenäisinä
vastaavat orkesterissa esiintyviä eri soittimia.
Ääniluettelo, luettelo, johon
äänestyksen tai vaalin toimittamista varten on
merkitty äänioikeutettujen nimet ja
äänimäärät sekä äänioikeuden menetyksen syyt.
Äänimerkit, merkinannossa käytetyt ä.
Merellä ä. annetaan vihellyspillillä,
sireenillä, sumutorvella ja kellolla. Yksi lyhyt
merkki ilmoittaa: muutan suuntani
oikeaan päin; kaksi lyhyttä: muutan
suuntani vasempaan päin; kolme lyhyttä:
peräytän täydellä koneella;
keskeytymätön: hätämerkki. Sumussa antaa
konevoimalla kulkeva alus pitkäveteisen
merkin, ja alus, joka on matkalla koneet
pysäytettyinä, kaksi pitkäveteistä merkkiä
joka toinen minuutti. Purjealus
antaa sumussa joka minuutti yhden
merkin, kun se makaa oikeanpuolen
halssilla, kaksi merkkiä peräkkäin, kun se
makaa vasemmanpuolen halssilla ja
kolme peräkkäin, kun sillä on tuuli
perempänä kuin poikittain. Ohjauskyvytön
alus antaa sumussa pitkäveteisen ja
kaksi lyhyttä merkkiä joka toinen
minuutti. Hätämerkkeinä käytetään
edelleen tykinlaukauksia (Asetus 4/11 1921).
Ääninen, Äänisjärvi (ks. t.).
Äänioikeus, yksilölle kuuluva oikeus
määrätyllä tavalla tapahtuvalla
tahdonilmaisulla ottaa osaa johonkin
äänestykseen tai vaaliin. Ä. on yleinen,
kun se kuuluu periaatteellisesti kaikille
kysymyksessä olevan yhteisön jäsenille, mutta
rajoitettu, kun se on vain osalla
yhteisön jäseniä. Yhtäläinen on ä.,
kun kaikilla äänioikeutetuilla on yhtä
suuri äänimäärä, erilainen, jos
äänimäärät eivät ole yhtäsuuria.
Valtiollinen ä. käsittää Suomessa oikeuden
ottaa osaa edustajain sekä presidentin
vaalin valitsijamiesten vaaliin,
kunnallinen ä. taas oikeuden ottaa osaa
kunnan- tai kaupunginvaltuusmiesten
vaaliin sekä kirkollinen ä. oikeuden
ottaa osaa päätöksen tekoon ev.-lut.
seurakunnan kirkonkokouksessa, sekä
kirkkovaltuuston, lukkari-urkurin,
kirkkoherran, kappalaisen ja
kirkolliskokouksen jäsenen vaaliin.
Äänioppi, akustiikka käsittelee
äänen syntyä, leviämistä, heijastumista
ja interferenssiä, sävelten fysikaalisia
ominaisuuksia y. m.
Äänirako on kurkunpäässä,
todellisten äänijänteiden välissä.
Hengitettäessä se on leveänä, äännettäessä
supistuu kapeaksi. Kuva ks. Kurkunpää.
Äänisjoki, Onegajoki (ks. t.).
Äänisjärvi, Ääninen (ven. Onega),
Laatokan jälkeen Euroopan suurin järvi,
Aunuksen Karjalassa; 245 km pitkä,
suurin leveys 90 km, pinta-ala 9,836 km2,
suurin syvyys 124 m. Laskee Syväriä
myöten Laatokkaan. Kanavayhteys
Volgaan ja Vienanjokeen. Ä:een laskee
lännestä Suojoki, luoteesta Sununjoki,
pohjoisesta Kumsujoki, idästä Vodla ja
Tšernaja, kaakosta Andoma ja Vytegra.
Äänne l. kielenäänne on nimenä
puhutun kielen yksinkertaisimmilla osilla.
Kirjoituksessa ä:itä merkitään merkeillä,
kirjaimilla. Jokainen äänne
edellyttää useampien eri puhe-elinten
samanaikaista toimintaa. Ä:t voidaan jakaa
A) äänen syntyä aiheuttavien elinten,
s. o. a) kurkunpään elinten
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
