Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
—/68—
Täräys oli ollut niin ankara, että kaikki, mikä
miestä oli välikannella, kolahti kantta vasten. Mi-
nunkin pääni sai siinä jyräkässä sellaisen kumauksen,
että painui hyvän matkaa harteitten väliin, ja kuu-
kausia kului, ennenkuin se taas kohosi asemilleen.
Emme olleet vielä ennättäneet kunnon lailla
toipua tuosta mylläkästä, niin jo nähtiin meren pin-
nalla suunnattoman suuri valaskala. Siinä nyt se-
litys äskeiseen täräykseen. -Ja niin oli hirviö suu-
tuksissaan häirityksestä, että se pieksi hännällään
huimasti laivan kupeita. Vihansa vimmassa se oli
nielaissut kitaansa meidän suurimman ankkurin, joka
tavallisauden mukaan riippui perällä, ja kuljettanut
meitä vähintänsäkin kuusikymmentä peninkulmaa,
jos laskee kuusi peninkulmaa tuntia kohti.
Ties taivas minne asti se peto olisi meidät vie-
nytkään, mutta kaikeksi onneksi katkesi ankkuri-
touvi, jotenka laiva pääsi valaskalasta, jospa ank-
kuristaankin. Monta kuukautta myöhemmin me sit-
ten, kotimatkalla, kohtasimme tämän valaskalan
melkein samassa paikassa: hengetönnä se kellui ve-
denpinnalla ja oli liioittelematta lähes puolen pe-
ninkulman pituinen. Tietysti ei sellaisesta jättiläi-
sestä sopinut ottaa laivaan kuin pieni osa vaan. Las-
kettiin veneitä vesille ja saatiin suurella vaivalla
hakatuksi pedolta pää poikki. Ja arvatkaas, mikä
ilo meille nousi, kun päästä löytyi ei ainoastaan
meidän iso ankkuri, vaan vielä viidettäkymmentä
syltä ankkuritouviakin hampaan kolosta vasemmassa
alalenassa!
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
