Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
— 108 —
helle karhuja, mutta huomasin samalla, ett’ei niillä
olekaan taistelu mielessä: muutoin kisailevat vaan.
Minä laskin jo karhuntaljain arvon — pedot
olivat vähintäkin lihavan härjän kokoisia kumpai-
nenkin, — mutta juuri kuin olin ojentanut pyssyni,
silloin lipesi minulta oikea jalka, minä kaaduin sel-
jälleni ja menin tainnoksiin. "Toinnuttuani noin
neljännestunnin kuluttua hämmästyin kovin. Toinen
pedoista oli kääntänyt minut alassuin ja tarttunut
hampaillaan minua vyötäisistä. Yläosa ruumistani
oli karhun mahan alla, jalat roikkuivat edessä.
Ties minne se pahus olisi minut raahannutkaan,
mutta minä en häikäillyt: sieppasin jahtipuukkoni
ja sivalsin karhun vasemmasta takatassusta kolme
varvasta poikki. Silloin se päästi minut irti, kau-
heasti parkuen. Hetken kuluttua se täytti minun
päälleni, mutta minä laukaisin, ja peto vierähti hen-
getönnä jäiselle tanterelle. Ikuista untaan se siinä
kyllä makasi, mutta pamaus oli herättänyt useam-
pia tuhansia sen tovereita ylt’ympärillä, ja nämä
nyt suoraa päätä juoksemaan ja uimaan minua kohti.
Tässä ei ollut aikaa siekailemiseen. Minä
olisin ollut mennyttä miestä, ellei sukkela juoni
olisi äkkiä iskenyt mieleeni. Vähemmässä ajassa,
kuin taitavalta metsämieheltä menee jäniksen nyl-
kemiseen, olin minä kiskaissut karhulta taljan ja
viskannut sen ylleni, pistäen päänikin karhun pään
sisään. Tuskin oli tämä tehty, kun jo koko petojen
lauma oli ympärilläni. Minä myönnän, että minut
tuossa tuuheassa turkissa löi välisti kuumaksi, vuoroin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
