Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
901
päivänä, ennakolta minulle hiiskahtamattakaan, otti
minua niskapäästä ja vei minut erääsen huoneesen,
jota en ollut tähän asti nähnytkään. Siellä hän
nosti minut jonkun kaivon tapaisen suulle ja lausui:
— Kiittämätön kuolevainen! Palaja taas ta-
kaisin siihen maailmaan, jostas tullutkin olet!
Fi sallinut sanoa sanaakaan puolustuksekseni,
vaan niin heittikin minut suoraa päätä alas pohjat-
tomuuteen.
2. Maan läpi
Minä lensin alas yhä enenevällä nopeudella,
kunnes menin tainnoksiin. Mutta äkkiä minä taas
virkosin: tunsin olevani auringon valaisemassa ve-
dessä. Minä kun olen hyvä uimari. niin tuntui
nyt, äskeiseen huimaan matkaani verraten, ihan kuin
olisin paratiisissa.
Tähystelin joka haaralle, mutta pelkkää vettä
vaan oli kaikkialla. Lämpömäärä oli aivan toisel-
lainen kuin siellä Vulkanus herran hovissa. Vihdoin
siinsi taivaanrannassa joku esine, suuri kuin suun-
naton kallio, Se näytti uivan minua kohti. Pian
huomasin sen uivaksi jäävuoreksi. Nousin siihen ja
löysin monen haeskelun perästä sellaisen kohdan,
josta pääsi kiipeämään ylös huipulle.
Suureksi harmikseni ei näkynyt sinnekään
maata, ei niin merkkiäkään. Vihdoin, illalla myöhään,
huomasin laivan, joka läheni jäävuorta. Heti kuin
se oli tullut kuuleman päähän, huusin minä, minkä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
