Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
132
Suurin ja kaikin puolin tärkein kaupunki Californiassa on San
Francisco, joka oikeastaan vasta 1849 vuoden jälkeen tuli tunnetuksi
muulle maailmalle, mutta jonka historia kuitenkin ulottuu taaksepäin
vuoteen 1776 asti, jolloin Espanjalaiset perustivat sotilasaseman eräälle
paikalle, joka on vähän matkaa pohjoseen nykyisestä kaupungista.
Samaan aikaan perustettiin lähetysasema sotilasvahdin suojaan, ja se
sai nimekseen Francisco de las Dolores, josta nykyisen kaupungin
nimi. Ennenkun kullanlöytö Californiassa tapahtui, ei kuitenkaan
kenenkään mieleen juolahtanut asettua asujameksi tuohon seutuun,
jonka jyrkät, pääsemättämät ja paljaat hiekka-ylänteet eivät mitään
toiveita herättäneet. Ainoastaan ne, jotka olivat tekemisissä sotaväen
taikka lähetyssaarnajain kanssa, matkustelivat tälle paikalle, jota
muut ihmiset tuskin nimeksikään tuusivat. Vuonna 1846 otti
Yhdysvaltain varaksi eräs hallituksen omistama laiva koko seudun aseman
ympärillä, kuten itse asemankin, haltuunsa; ja vähää myöhemmin alkoi
Amerikalaisia ja muita — suurempia tai pienempiä seikkailijoita kaikki
tyyni — sinne asettumaan, niin että paikkakunnalla v. 1849 jo oli
noin kaksituhatta asukasta. Vuotta myöhemmin nousi väkiluku
kahteenkymmeneen tuhanteen, ja seuraavina vuosina, kun kultakuume
raivosi pahimmillaan, lisääntyi se monin kerroin.
Kaupunki oli mitä sekamelskaisimpia, villimpiä ja
säännöttö-niimpiä yhteiskuntia maailmassa koskaan on ollut. Asumukset oli
osaksi rakennettu laudoista, osaksi purjekankaasta ja seipäistä;
ainoastaan poikkeuksena oli oikeita talorakennuksia. Mutta samassa mitassa
kuin tavarain-vaihto sisämaan kanssa varttui, järjestyivät myöskin
olot, ja kun sitten pellonviljelys Californiassa alkoi rehoittaa, tuli San
Frauciscosta mitä vilkkahin liikekaupunki Amerikassa. Rautatiet
tulivat sitten ja vaikuttivat että kaupunki äkkiä yleni kahdeksanneksi
järjestyksessä Unionin kaupungeista. Sen asukasluku on tätä nykyä
300,000 henkeä. Kauppakaupunkina on San Franciscolla yhä vielä
etevin sija Amerikan koko Tyvenen Meren rannikolla, ja on se kyllä
vielä kauvan aikaa semmoisena pysyvä, jos kohta muut kaupungit
päivä päivältä saavat yhä enemmän merkitystä. Väestö on
yhdistynyt melkein kaikista kansoista maan päällä ja tarjoo tavallisten olojen
vallitessa erinomaisia tilaisuuksia työnansioon. Erittäinkin on
naispalvelijoilla tavattoman hyvät toiveet siellä, kuten yleensäkin
Californiassa. Heidän palkkausa on suurempi ja asemansa ylipäätään
parempi kuin missään muualla Amerikassa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
