Mt.22
1. Ja Jeesus rupesi taas puhumaan heille vertauksilla ja sanoi:
2. "Taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka laittoi
häät pojallensa.
3. Ja hän lähetti palvelijansa kutsumaan häihin kutsuvieraita,
mutta nämä eivät tahtoneet tulla.
4. Vielä hän lähetti toisia palvelijoita lausuen: 'Sanokaa
kutsutuille: Katso, minä olen valmistanut ateriani, minun
härkäni ja syöttilääni ovat teurastetut, ja kaikki on valmiina;
tulkaa häihin'.
5. Mutta he eivät siitä välittäneet, vaan menivät pois, mikä
pellolleen, mikä kaupoilleen;
6. ja toiset ottivat kiinni hänen palvelijansa, pitelivät pahoin ja
tappoivat.
7. Mutta kuningas vihastui ja lähetti sotajoukkonsa ja tuhosi nuo
murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa.
8. Sitten hän sanoi palvelijoillensa: 'Häät ovat valmistetut, mutta
kutsutut eivät olleet arvollisia.
9. Menkää siis teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin, keitä
tapaatte.'
10. Ja palvelijat menivät ulos teille ja kokosivat kaikki, keitä
vain tapasivat, sekä pahat että hyvät, ja häähuone tuli täyteen
pöytävieraita.
11. Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, näki hän siellä
miehen, joka ei ollut puettu häävaatteisiin.
12. Ja hän sanoi hänelle: 'Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne
sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?' Mutta hän jäi
sanattomaksi.
13. Silloin kuningas sanoi palvelijoille: 'Sitokaa hänen jalkansa ja
kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen'. Siellä on oleva itku
ja hammasten kiristys.
14. Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut."
15. Silloin fariseukset menivät ja neuvottelivat, kuinka saisivat
hänet sanoissa solmituksi.
16. Ja he lähettivät hänen luoksensa opetuslapsensa herodilaisten
kanssa sanomaan: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen
ja opetat Jumalan tietä totuudessa, kenestäkään välittämättä,
sillä sinä et katso henkilöön.
17. Sano siis meille: miten arvelet? Onko luvallista antaa
keisarille veroa vai ei?"
18. Mutta Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa ja sanoi: "Miksi
kiusaatte minua, te ulkokullatut?
19. Näyttäkää minulle veroraha." Niin he toivat hänelle denarin.
20. Hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?"
21. He vastasivat: "Keisarin". Silloin hän sanoi heille: "Antakaa
siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan
on".
22. Kun he sen kuulivat, ihmettelivät he ja jättivät hänet ja
menivät pois.
23. Sinä päivänä tuli hänen luoksensa saddukeuksia, jotka sanovat,
ettei ylösnousemusta ole, ja he kysyivät häneltä
24. sanoen: "Opettaja, Mooses on sanonut: 'Jos joku kuolee
lapsetonna, niin hänen veljensä naikoon hänen vaimonsa ja
herättäköön siemenen veljelleen'.
25. Keskuudessamme oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon
ja kuoli; ja koska hänellä ei ollut jälkeläistä, jätti hän
vaimonsa veljelleen.
26. Niin myös toinen ja kolmas, ja samoin kaikki seitsemän.
27. Viimeiseksi kaikista kuoli vaimo.
28. Kenen vaimo noista seitsemästä hän siis ylösnousemuksessa on
oleva? Sillä kaikkien vaimona hän on ollut."
29. Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Te eksytte, koska te ette tunne
kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.
30. Sillä ylösnousemuksessa ei naida eikä mennä miehelle; vaan he
ovat niinkuin enkelit taivaassa.
31. Mutta mitä kuolleitten ylösnousemukseen tulee, ettekö ole
lukeneet, mitä Jumala on puhunut teille, sanoen:
32. 'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin
Jumala'? Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien."
33. Ja sen kuullessaan kansa hämmästyi hänen oppiansa.
34. Mutta kun fariseukset kuulivat, että hän oli tukkinut
saddukeuksilta suun, kokoontuivat he yhteen;
35. ja eräs heistä, joka oli lainoppinut, kysyi häneltä kiusaten:
36. "Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?"
37. Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi,
kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta
mielestäsi'.
38. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.
39. Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin
itseäsi'.
40. Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat."
41. Ja fariseusten ollessa koolla Jeesus kysyi heiltä
42. sanoen: "Mitä arvelette Kristuksesta? Kenen poika hän on?" He
sanoivat hänelle: "Daavidin".
43. Hän sanoi heille: "Kuinka sitten Daavid Hengessä kutsuu häntä
Herraksi, sanoen:
44. 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni,
kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle'.
45. Jos siis Daavid kutsuu häntä Herraksi, kuinka hän on hänen
poikansa?"
46. Ja kukaan ei voinut vastata hänelle sanaakaan; eikä siitä
päivästä lähtien yksikään enää rohjennut kysyä häneltä mitään.
Project Runeberg, Tue Oct 9 19:07:46 2012
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/raamattu/40_22.html