Raamattu / Mk.9 Tema: Christian Literature Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Mk.9

  1.  Ja hän sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: tässä
      seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa,
      ennenkuin näkevät Jumalan valtakunnan tulevan voimassansa".
  2.  Ja kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin ja
      Jaakobin ja Johanneksen ja vei heidät erilleen muista korkealle
      vuorelle, yksinäisyyteen. Ja hänen muotonsa muuttui heidän
      edessään;
  3.  ja hänen vaatteensa tulivat hohtaviksi, niin ylen valkoisiksi,
      ettei kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä taida semmoiseksi
      valkaista.
  4.  Ja heille ilmestyivät Elias ynnä Mooses, ja nämä puhuivat
      Jeesuksen kanssa.
  5.  Niin Pietari rupesi puhumaan ja sanoi Jeesukselle: "Rabbi,
      meidän on tässä hyvä olla; tehkäämme siis kolme majaa, sinulle
      yksi ja Moosekselle yksi ja Eliaalle yksi".
  6.  Sillä hän ei tiennyt, mitä sanoa, koska he olivat
      peljästyksissään.
  7.  Ja tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä kuului
      ääni: "Tämä on minun rakas Poikani; kuulkaa häntä".
  8.  Ja yhtäkkiä, kun he katsahtivat ympärilleen, eivät he enää
      nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen, joka yksinänsä oli heidän
      kanssaan.
  9.  Ja heidän kulkiessaan alas vuorelta hän teroitti heille,
      etteivät kenellekään kertoisi, mitä olivat nähneet, ennenkuin
      vasta sitten, kun Ihmisen Poika oli noussut kuolleista.
 10.  Ja he pitivät mielessään sen sanan ja tutkistelivat keskenään,
      mitä kuolleista nouseminen oli.
 11.  Ja he kysyivät häneltä sanoen: "Kirjanoppineethan sanovat, että
      Eliaan pitää tuleman ensin?"
 12.  Niin hän sanoi heille: "Elias tosin tulee ensin ja asettaa
      kaikki kohdalleen. Mutta kuinka sitten on kirjoitettu Ihmisen
      Pojasta, että hän on paljon kärsivä ja tuleva halveksituksi?
 13.  Mutta minä sanon teille: Elias onkin tullut, ja he tekivät
      hänelle, mitä tahtoivat, niinkuin hänestä on kirjoitettu."
 14.  Ja kun he tulivat opetuslasten luo, näkivät he paljon kansaa
      heidän ympärillään ja kirjanoppineita väittelemässä heidän
      kanssaan.
 15.  Ja kohta kun kaikki kansa hänet näki, hämmästyivät he ja
      riensivät hänen luoksensa ja tervehtivät häntä.
 16.  Ja hän kysyi heiltä: "Mitä te väittelette heidän kanssaan?"
 17.  Silloin vastasi eräs mies kansanjoukosta hänelle: "Opettaja,
      minä toin sinun tykösi poikani, jossa on mykkä henki.
 18.  Ja missä vain se käy hänen kimppuunsa, riuhtoo se häntä, ja
      hänestä lähtee vaahto, ja hän kiristelee hampaitaan; ja hän
      kuihtuu. Ja minä sanoin sinun opetuslapsillesi, että he
      ajaisivat sen ulos, mutta he eivät kyenneet."
 19.  Hän vastasi heille sanoen: "Voi, sinä epäuskoinen sukupolvi,
      kuinka kauan minun täytyy olla teidän luonanne? Kuinka kauan
      kärsiä teitä? Tuokaa hänet minun tyköni."
 20.  Niin he toivat hänet hänen tykönsä. Ja heti kun hän näki
      Jeesuksen, kouristi henki häntä, ja hän kaatui maahan,
      kieritteli itseään, ja hänestä lähti vaahto.
 21.  Ja Jeesus kysyi hänen isältään: "Kuinka kauan aikaa tätä on
      hänessä ollut?" Niin hän sanoi: "Pienestä pitäen.
 22.  Ja monesti se on heittänyt hänet milloin tuleen, milloin veteen,
      tuhotakseen hänet. Mutta jos sinä jotakin voit, niin armahda
      meitä ja auta meitä."
 23.  Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Jos voit!' Kaikki on mahdollista
      sille, joka uskoo".
 24.  Ja heti lapsen isä huusi ja sanoi: "Minä uskon; auta minun
      epäuskoani".
 25.  Mutta kun Jeesus näki, että kansaa riensi sinne, nuhteli hän
      saastaista henkeä ja sanoi sille: "Sinä mykkä ja kuuro henki,
      minä käsken sinua: lähde ulos hänestä, äläkä enää häneen mene".
 26.  Niin se huusi ja kouristi häntä kovasti ja lähti ulos. Ja hän
      kävi ikäänkuin kuolleeksi, niin että monet sanoivat: "Hän
      kuoli".
 27.  Mutta Jeesus tarttui hänen käteensä ja nosti hänet ylös. Ja hän
      nousi.
 28.  Ja kun Jeesus oli mennyt huoneeseen, niin hänen opetuslapsensa
      kysyivät häneltä eriksensä: "Miksi emme me voineet ajaa sitä
      ulos?"
 29.  Hän sanoi heille: "Tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin
      rukouksella ja paastolla".
 30.  Ja he lähtivät sieltä ja kulkivat Galilean läpi; ja hän ei
      tahtonut, että kukaan saisi sitä tietää.
 31.  Sillä hän opetti opetuslapsiaan ja sanoi heille: "Ihmisen Poika
      annetaan ihmisten käsiin, ja he tappavat hänet; ja kun hän on
      tapettu, nousee hän kolmen päivän perästä ylös".
 32.  Mutta he eivät käsittäneet sitä puhetta ja pelkäsivät häneltä
      kysyä.
 33.  Ja he saapuivat Kapernaumiin. Ja kotiin tultuaan hän kysyi
      heiltä: "Mistä te tiellä keskustelitte?"
 34.  Mutta he olivat vaiti; sillä he olivat tiellä keskustelleet
      toistensa kanssa siitä, kuka oli suurin.
 35.  Ja hän istuutui, kutsui ne kaksitoista ja sanoi heille: "Jos
      joku tahtoo olla ensimmäinen, on hänen oltava kaikista viimeinen
      ja kaikkien palvelija".
 36.  Ja hän otti lapsen ja asetti sen heidän keskellensä; ja
      otettuaan sen syliinsä hän sanoi heille:
 37.  "Joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni,
      se ottaa tykönsä minut; ja joka minut ottaa tykönsä, se ei ota
      tykönsä minua, vaan hänet, joka on minut lähettänyt".
 38.  Johannes sanoi hänelle: "Opettaja, me näimme erään, joka ei
      seuraa meitä, sinun nimessäsi ajavan ulos riivaajia; ja me
      kielsimme häntä, koska hän ei seurannut meitä".
 39.  Mutta Jeesus sanoi: "Älkää häntä kieltäkö; sillä ei kukaan, joka
      tekee voimallisen teon minun nimeeni, voi kohta sen jälkeen
      puhua minusta pahaa.
 40.  Sillä joka ei ole meitä vastaan, se on meidän puolellamme.
 41.  Sillä joka antaa teille juodaksenne maljallisen vettä siinä
      nimessä, että te olette Kristuksen omia, totisesti minä sanon
      teille: se ei jää palkkaansa vaille.
 42.  Ja joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat, sen
      olisi parempi, että myllynkivi olisi pantu hänen kaulaansa ja
      hänet olisi heitetty mereen.
 43.  Ja jos sinun kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi
      on sinulle, että käsipuolena menet elämään sisälle, kuin että,
      molemmat kädet tallella, joudut helvettiin, sammumattomaan
      tuleen.
 45.  Ja jos sinun jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi
      on sinulle, että jalkapuolena menet elämään sisälle, kuin että
      sinut, molemmat jalat tallella, heitetään helvettiin.
 47.  Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Parempi on
      sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan valtakuntaan,
      kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvettiin,
 48.  jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.
 49.  Sillä jokainen ihminen on tulella suolattava, ja jokainen uhri
      on suolalla suolattava.
 50.  Suola on hyvä; mutta jos suola käy suolattomaksi, millä te sen
      maustatte? Olkoon teillä suola itsessänne, ja pitäkää keskenänne
      rauha."