Ap.t.19
1. Kun Apollos oli Korintossa, tuli Paavali, kuljettuaan läpi
ylämaakuntien, Efesoon ja tapasi siellä muutamia opetuslapsia.
2. Ja hän sanoi heille: "Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te
tulitte uskoon?" Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole edes
kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan".
3. Ja hän sanoi: "Millä kasteella te sitten olette kastetut?" He
vastasivat: "Johanneksen kasteella".
4. Niin Paavali sanoi: "Johannes kastoi parannuksen kasteella,
kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen
jälkeensä, se on, Jeesukseen".
5. Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.
6. Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän
päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat.
7. Heitä oli kaikkiaan noin kaksitoista miestä.
8. Ja hän meni synagoogaan, ja kolmen kuukauden ajan hän puhui
heidän kanssansa rohkeasti ja vakuuttavasti Jumalan
valtakunnasta.
9. Mutta kun muutamat paaduttivat itsensä eivätkä uskoneet, vaan
puhuivat pahaa Herran tiestä kansan edessä, niin hän meni pois
heidän luotaan ja erotti opetuslapset heistä ja piti joka päivä
keskusteluja Tyrannuksen koulussa.
10. Ja sitä kesti kaksi vuotta, niin että kaikki Aasian asukkaat,
sekä juutalaiset että kreikkalaiset, saivat kuulla Herran sanan.
11. Ja Jumala teki ylen voimallisia tekoja Paavalin kätten kautta,
12. niin että vieläpä hikiliinoja ja esivaatteita hänen iholtansa
vietiin sairasten päälle, ja taudit lähtivät heistä ja pahat
henget pakenivat pois.
13. Myöskin muutamat kuljeksivat juutalaiset loitsijat rupesivat
lausumaan Herran Jeesuksen nimeä niiden ylitse, joissa oli
pahoja henkiä, sanoen: "Minä vannotan teitä sen Jeesuksen
kautta, jota Paavali julistaa".
14. Ja niiden joukossa, jotka näin tekivät, oli myös erään
juutalaisen ylipapin, Skeuaan, seitsemän poikaa;
15. mutta paha henki vastasi heille sanoen: "Jeesuksen minä tunnen,
ja Paavalin minä tiedän, mutta keitä te olette?"
16. Ja se mies, jossa paha henki oli, karkasi heidän kimppuunsa,
voitti heidät toisen toisensa perästä ja runteli heitä, niin
että he alastomina ja haavoitettuina pakenivat siitä huoneesta.
17. Ja tämän saivat tietää kaikki Efeson asukkaat, sekä juutalaiset
että kreikkalaiset; ja heidät kaikki valtasi pelko, ja Herran
Jeesuksen nimeä ylistettiin suuresti.
18. Ja monet niistä, jotka olivat tulleet uskoon, menivät ja
tunnustivat ja ilmoittivat tekonsa.
19. Ja useat niistä, jotka olivat taikuutta harjoittaneet, kantoivat
kirjansa kokoon ja polttivat ne kaikkien nähden; ja kun niiden
arvo laskettiin yhteen, huomattiin sen olevan viisikymmentä
tuhatta hopearahaa.
20. Näin Herran sana voimallisesti kasvoi ja vahvistui.
21. Kun kaikki tämä oli tapahtunut, niin Paavali hengessä päätti
kulkea Makedonian ja Akaian kautta ja matkustaa Jerusalemiin ja
sanoi: "Käytyäni siellä minun pitää nähdä myös Rooma".
22. Ja hän lähetti Makedoniaan kaksi apumiehistänsä, Timoteuksen ja
Erastuksen, mutta jäi itse joksikin aikaa Aasiaan.
23. Tähän aikaan syntyi sangen suuri melu siitä tiestä.
24. Sillä eräs hopeaseppä, nimeltä Demetrius, joka valmisti
hopeaisia Artemiin temppeleitä, hankki sillä ammattilaisille
melkoisia tuloja.
25. Hän kutsui kokoon nämä sekä muut, jotka sellaista työtä tekivät,
ja sanoi: "Miehet, te tiedätte, että meillä on hyvä
toimeentulomme tästä työstä;
26. mutta nyt te näette ja kuulette, että tuo Paavali on, ei
ainoastaan Efesossa, vaan melkein koko Aasiassa, uskotellut ja
vietellyt paljon kansaa, sanoen, etteivät ne ole jumalia, jotka
käsillä tehdään.
27. Ja nyt uhkaa se vaara, että ei ainoastaan tämä meidän
elinkeinomme joudu halveksituksi, vaan myöskin, että suuren
Artemis jumalattaren temppeliä ei pidetä minäkään ja että hän
menettää mahtavuutensa, hän, jota koko Aasia ja koko maanpiiri
palvelee."
28. Kun he sen kuulivat, tulivat he vihaa täyteen ja huusivat
sanoen: "Suuri on efesolaisten Artemis!"
29. Ja koko kaupunki joutui sekasortoon, ja he ryntäsivät kaikki
yhdessä näytelmäpaikkaan ja tempasivat mukaansa Gaiuksen ja
Aristarkuksen, kaksi makedonialaista, jotka olivat Paavalin
matkatovereita.
30. Ja kun Paavali tahtoi mennä kansanjoukkoon, eivät opetuslapset
sitä sallineet.
31. Ja myös muutamat Aasian hallitusmiehistä, jotka olivat hänen
ystäviään, lähettivät hänelle sanan ja pyysivät, ettei hän
menisi näytelmäpaikkaan.
32. Ja he huusivat, mikä mitäkin; sillä kokous oli sekasortoinen, ja
useimmat eivät tienneet, minkätähden he olivat tulleet kokoon.
33. Silloin vedettiin joukosta esille Aleksander, jota juutalaiset
työnsivät esiin; niin Aleksander viittasi kädellään merkiksi,
että hän tahtoi pitää puolustuspuheen kansan edessä.
34. Mutta kun he huomasivat, että hän oli juutalainen, rupesivat he
kaikki yhteen ääneen huutamaan ja kirkuivat noin kaksi hetkeä:
"Suuri on efesolaisten Artemis!"
35. Mutta kun kaupungin kansleri oli saanut kansan rauhoittumaan,
sanoi hän: "Efeson miehet, onko ketään, joka ei tiedä, että
efesolaisten kaupunki on suuren Artemiin temppelin ja hänen
taivaasta pudonneen kuvansa vaalija?
36. Koska ei kukaan voi tätä kieltää, tulee teidän siis pysyä
rauhallisina eikä tehdä mitään harkitsematonta.
37. Te olette kuitenkin tuoneet tänne nämä miehet, jotka eivät ole
temppelin ryöstäjiä eivätkä ole meidän jumalatartamme
pilkanneet.
38. Jos siis Demetriuksella ja hänen ammattiveljillänsä on
riita-asiaa jotakuta vastaan, niin pidetäänhän oikeudenistuntoja
ja onhan käskynhaltijoita; vetäkööt toisensa oikeuteen.
39. Ja jos teillä on vielä jotakin muuta vaadittavaa, niin
ratkaistakoon asia laillisessa kansankokouksessa.
40. Sillä tämänpäiväisen tapahtuman tähden me olemme vaarassa joutua
syytteeseen jopa kapinasta, vaikkei mitään aihetta olekaan; ja
silloin me emme voi vastata tästä mellakasta." Näin puhuen hän
sai kokouksen hajaantumaan.
Project Runeberg, Tue Oct 9 19:07:46 2012
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/raamattu/44_19.html